Metsänomistaja: maksimoi veromuutoksen hyöty – ajoita puukauppa oikein

Ensi vuonna nouseva metsävähennysoikeus lisää metsänomistajien metsävähennyspohjaa 60 prosentista 75 prosenttiin.

Omia metsätila- tai puukauppoja ei pääsääntöisesti kannata veromuutoksen takia siirtää, mutta muutaman lisäeuron voi tienata, jos hakkuutuloja siirtää ensi vuodelle, vinkkaa metsäkiinteistöjä välittävän Länsi-Suomen Metsätilat oy:n toimitusjohtaja Jukka Pusa.

”Jos kaikki metsävähennys on jo käytetty, kannattaisi hakkuutuloja siirtää ensi vuodelle, koska silloin useimmille metsänomistajille tulee uutta verovähennyspohjaa. Tämä puolestaan pienentää puunmyyntituloista maksettavan pääomaveron määrää”, Pusa sanoo.

Vinkki koskee siis metsänomistajia, jotka ovat käyttäneet metsävähennyksensä kokonaan. Jos metsävähennystä on vielä jäljellä, voi puukauppoja tehdä huoletta tänäkin vuonna.

Tähän asti metsänomistaja on voinut vähentää 60 prosenttia ostamansa metsäkiinteistön hankintahinnasta puukauppojen yhteydessä. Metsävähennysoikeuden ansiosta uuden metsätilan ensimmäisistä puukaupoista maksetaan huomattavasti 30:n tai 34 prosentin pääomaveroa pienempi vero.

Ensi vuonna metsävähennysoikeus nousee 75 prosenttiin metsäkiinteistön hankintahinnasta, joten puukaupat ovat entistäkin veroedullisempia. Esimerkiksi 100 000 eurolla ostetusta metsätilasta kertyy jatkossa metsävähennysoikeutta 75 000 euroa.

Tilan omistaja voi siten myydä 75 000 euron arvosta puuta nollaverolla. Vähennyksen rahallinen hyöty on tässä tapauksessa 22 500–25 500 euroa riippuen siitä, onko metsänomistajan pääomavero 30 vai 34 prosenttia.

Uutta lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2026 metsäverotuksessa. Laki tullee kuitenkin koskemaan takautuvasti kaikkia metsätilakauppoja, jotka on tehty vuoden 1992 jälkeen, vaikka niiden metsävähennys olisi jo kokonaisuudessaan käytetty.

Metsävähennys on ollut vuodesta 2008 alkaen metsänomistajakohtainen. Siihen saakka vähennys laskettiin jokaiselle ostetulle metsäkiinteistölle erikseen.

Ensi vuonna metsävähennysoikeus nousee 75 prosenttiin metsäkiinteistön hankintahinnasta, joten puukaupat ovat entistäkin veroedullisempia. Kuva: Emmi Korhonen

Verottaja ei tee metsävähennystä automaattisesti. Metsänomistajan pitää muistaa vaatia vähennys metsäveroilmoituksellaan. Kertyneistä ja käytetyistä metsävähennyksistä kannattaa pitää itse kirjaa, vaikka veropäätökset säilyvät myös Verohallinnon sähköisessä palvelussa.

Metsävähennyspohjaan lasketaan metsäkiinteistön hinnan lisäksi muut kiinteistökauppaan liittyvät kulut, kuten varainsiirtovero, lainhuudatus- ja lohkomiskulut ja kaupanvahvistajan palkkio.

Metsävähennysoikeus syntyy myös metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa, jos omistajanvaihdos tehdään kauppana. Lahjana siirtyvistä metsätiloista ei synny metsävähennyspohjaa, koska kauppahintaakaan ei ole.

Veromuutos ei vaikuta luovutusvoittoverosta vapaaseen, lähisukulaisten välillä tehtävään metsätilakauppaan. Uudistus parantaa kuitenkin kaupalla tehtävien sukupolvenvaihdosten kannattavuutta lahjoitukseen tai perintöön verrattuna.

”Kaupan muodossa tehtävää sukupolvenvaihdosta vieroksutaan turhaan. Jos metsätilalla on hakkuumahdollisuuksia, päästään kaupalla tehtävässä omistajanvaihdoksessa usein kokonaisverotehokkaampaan lopputulokseen kuin lahjoituksen kautta. Uusi metsänomistaja voi lyhentää kauppahintaa metsätilan myyjälle sitä mukaa, kun hakkuutuloja tulee. Uusi metsänomistaja voi käyttää hakkuutuloihinsa metsävähennysetua, jota vanhalla metsänomistajalla ei ole”, Pusa muistuttaa.

Metsäverotuksessa kannattaa muistaa hyödyntää myös menovaraus. 15 prosenttia verotettavasta pääomatulosta voidaan siirtää menovaraukselle verotettavaksi tulevina vuosina, jolloin myyntituloja ei välttämättä ole.

Metsävähennyksen käyttämisessä on joitain rajoituksia. Yhtä verovuotta kohden puunmyyntitulosta voi olla maksimissaan 60 prosenttia, jatkossa 75 prosenttia, verovapaata tuloa. Lopusta puunmyyntitulosta pitää maksaa normaali pääomavero.

Metsävähennysoikeus koskee yksityisten metsänomistajien lisäksi kuolinpesiä, verotusyhtymiä ja yhteismetsiä.

Hallitus perustelee metsävähennyksen korottamista sillä, että yksityiset metsänomistajat pystyvät korotetun metsävähennyksen ansiosta kilpailemaan paremmin metsäkiinteistömarkkinoilla metsärahastojen ja yhtiömuotoisten metsäsijoittajien kanssa. Metsävähennyksen korottaminen maksaa valtiolle arviolta 20–25 miljoonaa euroa vuodessa.

Pusan mukaan metsävähennysmuutos ei ole herättänyt metsänomistajien keskuudessa isoja intohimoja.

”Metsävähennyksen korotuksesta ei ole tullut kysymyksiä. Metsävähennys on useimmille metsänomistajille entuudestaan tuttu, eikä prosenttimuutos näytä vaikuttavan metsänomistajien toimintaan.”

Verottaja ei tee metsävähennystä automaattisesti. Metsänomistajan pitää muistaa vaatia vähennys metsäveroilmoituksellaan. Kuva: Markku Ulander

Pusa uskoo, että metsävähennyksen korottaminen pitää metsäkiinteistömarkkinat edelleen kuumina. Metsätilakauppoja on kahden viimeisen vuoden aikana tehty ennätystahtiin.

”Kun maailmalla myllertää, nähdään metsä vakaana sijoituskohteena. Metsätilakauppa jatkuu varmasti vilkkaana tulevinakin vuosina ja metsään kannattaa edelleen sijoittaa. Puumarkkinoiden yleisellä kehityksellä on metsävähennystä suurempi vaikutus metsätilojen hintoihin”, Pusa näkee.

”Metsätilan hintaan vaikuttavat monet tekivät, enkä osaa arvioida, voisiko metsävähennyksen korotus nostaa metsäpalstojen hintoja. Tuskinpa. Metsätilojen hinnat ovat muutenkin olleet viime ja tänä vuonna nousussa.”