• Elsi Katainen vaatii muutoksia ennallistamisasetukseen: ”Siitä on raivattava räikeimmät epäkohdat pois”

    Ennallistamisasetus koskee maa- ja metsätaloutta, sisävesi- ja meriekosysteemejä sekä kaupunkien viherryttämistä. Kyseessä on Suomen kannalta varsin merkittävä asetus.
    ”Vaadin jäsenvaltioille riittävästi joustoja, jotta mm. suomalaisten omaisuudensuoja turvataan” Elsi Katainen sanoo.
    ”Vaadin jäsenvaltioille riittävästi joustoja, jotta mm. suomalaisten omaisuudensuoja turvataan” Elsi Katainen sanoo. Kuva: Jarno Mela
    Metsä|Metsäpolitiikka
    10.2.202316:59
    Anniina Jokinen

    Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) jätti Euroopan komission laatimaan luonnon ennallistamista koskevaan lakialoitteeseen yheensä 169 muutosehdotusta, Katainen kertoo tiedotteessa.

    Katainen toimii ennallistamisasetuksessa Renew Europe -ryhmän neuvottelijana maatalousvaliokunnasta käsin ja on asetuksen ainoa pohjoismaalainen neuvottelija.

    Ennallistamisasetus koskee maa- ja metsätaloutta, sisävesi- ja meriekosysteemejä sekä kaupunkien viherryttämistä. Kyseessä on Suomen kannalta varsin merkittävä asetus.

    Suomen kannan mukaan ennallistamisasetusta ei voi hyväksyä komission esittämässä muodossa, vaan siihen on tehtävä merkittäviä muutoksia ja huomioitava kansallinen metsäpolitiikka paremmin.

    ”Jotta ennallistamisasetukseen saadaan siedettävä lopputulos, on siitä raivattava räikeimmät epäkohdat pois. Vaadin jäsenvaltioille riittävästi joustoja, jotta mm. suomalaisten omaisuudensuoja turvataan. Lisäksi ennallistamistavoitteiden on otettava huomioon jo tehdyt toimet jäsenmaissa, ja päällekkäisyyttä muiden lainsäädäntöjen kanssa tulee selkeyttää", Katainen sanoo.

    ”Jos neuvottelujen lopputulos on kestämätön, on aika torjua koko asetus. Tätä linjaa myös Suomen tulevan hallituksen pitää ajaa vahvalla EU-vaikuttamisella.” Elsi Katainen

    Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) on tyytyväinen Kataisen esittämiin muutosehdotuksiin.

    ”Europarlamentaarikko Kataisen työ asetuksen parissa on oikeasuuntaista ja vaikuttavaa. Kataisen muutosvaatimukset ovat linjassa Suomen kannan ja suomalaisten edun kanssa”, Kurvinen sanoo.

    Katainen ja Kurvinen ovat yhtä mieltä siitä, että esityksen hylkääminen on epärealistista eikä edistä Suomen etua.

    ”Nyt pitää keskittyä vaikuttamaan hyväksyttävän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Jos neuvottelujen lopputulos on tästä huolimatta kestämätön, on aika torjua koko asetus. Tätä linjaa myös Suomen tulevan hallituksen pitää ajaa vahvalla EU-vaikuttamisella”, Katainen sanoo.

    Kurvisen mukaan reunaehdot ennallistamisasetuksen hyväksymiseksi ovat tiukat.

    ”Asetus ei saa aiheuttaa suhteetonta taakkaa jäsenvaltioiden talouksille ja kansalaisille. Sääntelyn on oltava sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Ehdotuksen tavoitteiden ja velvoitteiden tulee olla toteuttamiskelpoisia ja kohtuullisia. Sääntelyn on huomioitava jäsenmaiden erilaiset olosuhteet ja erityispiirteet sekä jättää riittävästi kansallista liikkumavaraa”, Kurvinen vaatii.

    Seuraavaksi parlamentin valiokunnat aloittavat neuvottelut kannoistaan. Parlamentin kanta voi olla valmis ennen kesätaukoa, jos yhteysymmärrys haastavaan kokonaisuuteen löytyy.

    Lisää aiheesta
    • Metsäpolitiikka | Elsi Katainen: Miten päästään hillittömästä ennallistamistavoitteesta hallittuun lopputulokseen?

      Tilaajalle
    • Strategialuonnoksen mukaan suojelupinta-alan tulee kasvaa 30 prosenttiin Suomen maa- ja merialueilla vuoteen 2030 mennessä.

      Ympäristö | MTK: Suojelussa korostettava vapaaehtoisuutta ja laatua, ei pinta-aloja ja pakkokeinoja

    • Metsä Groupilta voi hakea rahoitusta esimerkiksi pienvesien kunnostukseen.

      Metsä | Metsä Groupilta voi taas hakea rahaa ennallistamishankkeille

      Tilaajalle
    • Ennallistamisasetus pienentäisi puuntuotannossa olevaa pinta-alaa ja kasvattaisi metsän muiden käyttömuotojen vaikutusta. Elinkeinomahdollisuudet olisivat kuitenkin perinteistä metsäsektoria pienemmät.

      Metsäpolitiikka | Metsien ennallistaminen ja suojelutoimet voisivat pienentää hakkuukertymäarviota miljoonia kuutioita vuodessa

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin