Karhukannan hoitosuunnitelmaluonnos on kirvoittanut uusia ideoita: SLL ehdottaa maakunnallista karhukoplaa SRVA:n tilalle

Luonnos karhukannan hoitosuunnitelmaksi valmisteltiin alkuvuoden ja kevään 2025 aikana maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Kyseessä olisi järjestyksessään kolmas karhukannan hoitosuunnitelma.

Karhukannan hoitosuunnitelman päätavoitteina on säilyttää karhukanta suotuisalla suojelutasolla ja ottaa samalla karhukannan hoidossa huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaatimukset ja vaikutukset sekä alueelliset erityispiirteet. Tavoitteena on myös ylläpitää karhukannan ihmisarkuutta.

Suomen karhukannan suotuisan suojelutason viitearvoksi katsotaan hoitosuunnitelmassa 1 400 yksilöä.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja alueen kunnat ovat lausunnossaan huolestuneita kasvaneen karhukannan aiheuttamista vahingoista ja etenkin turvallisuusuhista. Lausunnon mukaan karhujen ihmisarkuus on vähentynyt ja pihakäynnit ja kohtaamiset maastossa ovat yleistyneet. Lisäksi on syntynyt myös todellisia vaaratilanteita, kuten esimerkiksi 24.4.2025, jolloin karhu kävi kahta ihmistä päin Nurmeksessa.

Myös esimerkiksi Lieksan ja Ilomantsin kunnat muistuttavat lausunnossaan, että karhukannan nykyinen koko alueella muodostaa riskin asukkaiden turvallisuudelle. Molemmat kunnat haluavat aloittaa karhujen kannanhoidollisen metsästyksen itäisellä kannanhoitoalueella.

Poliisihallituksen lausunnossa todetaan, että mikäli karhukannat edelleen kasvavat, ja samanaikaisesti karhujen ihmisarkuus vähenee, aiheuttaa se yhä enemmän tehtäviä poliisille. Tämä kehityssuunta tulisi Poliisihallituksen näkemyksen mukaan saada kääntymään pikaisesti.

Poliisihallitus toteaa omassa lausunnossaan, että kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistaminen, erityisesti alueilla, joissa karhukanta on tihentynyt, antaisi suurriistavirka-aputoimintaan (SRVA) osallistuville metsästäjille samalla mahdollisuuden pitää yllä yhteiskunnan tarvitsemaa poliisia avustavaa toimintaa.

Suomen Luonnonsuojeluliitto esittää SRVA:n sijasta toimivan maakunnallisen karhukoplan perustamista. Karhukoplalla SLL tarkoittaa ongelmayksilöiden poistoon erikoistunutta joukkoa.

Myös Metsäalan Asiantuntijat ry (Meto) sanoo kannattavansa karhun kannanhoidollista metsästystä metsissä työskentelevien työturvallisuuden edistämiseksi.

Meto toteaa, että maa- ja metsätalousministeriön luonnoksessa Suomen karhukannan hoitosuunnitelmaksi ei ole juurikaan huomioitu metsässä työskentelevien työturvallisuusnäkökulmaa.

Meto muistuttaa, että karhukannan hallinta on noussut merkittäväksi kysymykseksi metsässä työskentelevien ihmisten työturvallisuuden näkökulmasta. Järjestön jäsenkyselyn mukaan jopa 40 prosenttia metsäasiantuntijoista kokee karhun merkittäväksi turvallisuusuhaksi työssään. Meto esittääkin, että metsissä työskentelevien työturvallisuuden kehittäminen tulisi lisätä luonnokseen.

WWF ei vastusta suotuisalla suojelun tasolla olevan suurpedon metsästystä kannanhoidollisin poikkeusluvin, mikäli poikkeusluvat täyttävät luontodirektiivin mukaiset vaatimukset.

Myös Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) on tyytyväinen luonnokseen. SLL haluaa kasvattaa karhukantaa etenkin Länsi- ja Sisä-Suomessa ja esittää lausunnossaan kehityskohteita liittyen karhunmetsästykseen.

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan karhun ja ihmisen rinnakkaiselon parantamiseksi tarvitaan monia uusia toimenpiteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi ohjeistusta karhun kohtaamisesta kansallispuistoihin, metsäammattilaisille ja muille vastaaville. Lisäksi SLL:n mukaan tarvitaan karhuturvallisia roskiksia retkeilyalueille, varoituskylttejä Pohjois-Amerikan tapaan tihentymäalueille sekä karhukellojen, karhuspreyn ja karhupussien käyttöönottoa.

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt jättämään lausuntoja hoitosuunnitelman luonnoksesta 21. toukokuuta mennessä.