Pohjois-Euroopan maataloudesta on syytä pitää huolta, kun Etelä-Eurooppa kuivuu ja kuumenee

Olemme perinteisesti pitäneet ilmastonmuutosta vähemmän kehittyneen maailman ongelmana. Onkin totta, että muun muassa Afrikka on erityisen haavoittuvainen ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Useimpien Afrikan maiden talouden, ja myös työllisyyden selkäranka on maatalous. Olemmekin havainneet sekä kuivuus- että tulvaongelmien pahenemisen maanosassa. Lisäksi merien lämpeneminen on johtanut hirmumyrskyjen lisääntymiseen Afrikan itärannikolla.

Kaiken lisäksi on mahdollista, että Afrikan väestö jopa nelinkertaistuu tällä vuosisadalla. Kasvava väestö ei voi työllistyä maatalouteen tässä mitassa, ja onkin lähes varmaa, että Eurooppaan tulee kohdistumaan massiivista muuttopainetta. Tätä tapahtuu jo tällä hetkellä, mutta mittakaava todennäköisesti mullistuu lähivuosikymmeninä.

Eurooppa tullee kokemaan edellä kuvatun kasvavan pakolaishaasteen. Edellinen, muutama vuosi sitten koettu pakolaisaalto heilutti myös poliittisia mannerlaattoja. Näin käynee myös jatkossa, mutta massiivisemmassa mitassa.

Sveitsin Davosissa kokoontuva Maailman Talousfoorumi arvioi vuosittain, mitkä ovat suurimmat riskit maailmantaloudelle tulevan kymmenen vuoden aikana. Tämän vuoden raportin mukaan sään ääri-ilmiöiden yleistyminen on suurin riski 2035 mennessä, ja muutokset ilmastossa toiseksi suurin.

Sään ääri-ilmiöitä on havaittu kasvavassa määrin myös Euroopassa, etenkin etelä- ja keskiosissa. Kolme viimeistä kesää ovat olleet ennätyksellisen kuumia ja kuivia, mikä on johtanut vesipulaan, maastopaloihin, ennätykselliseen Alppien jäätikön sulamiseen, ongelmiin maataloudessa sekä hellekuolemiin.

Viime aikoina mediassa on saanut paljon huomiota brittilääkäri Mosleyn kuolema Kreikan helteissä. Meille ei tosin ole kerrottu, että Mosleyllä satoja tuhansia kohtalotovereita viime vuosilta. Sekä kesän 2022 että kesän 2023 hellekesien on arvioitu johtaneen yli sadantuhannen eurooppalaisen ennenaikaiseen kuolemaan Keski- ja Etelä-Euroopassa. Suomessa olemme välttyneet kuolemilta suuressa mitassa, vaikka lämpenemisemme on ollut lähes kolminkertaista maailman keskiarvoon verrattuna. Ennätysheinäkuussa 2010 meillä arvioidaan kuolleen 500 ihmistä enemmän kuin normaalisti.

Arktinen alue on lämmennyt eniten maailmassa, ja Välimeren alue toiseksi eniten. Näiden vuoksi Euroopan lämpeneminen on ollut maailman alueista suurinta. Etenkin eteläisen Euroopan jo kokema, ja tulevina vuosikymmeninä voimistuva lämpeneminen ja kuivuminen tulee olemaan maanosamme murheenkryyni.

Huolet koskettavat sekä maataloutta että turismia. Kuvat Rhodoksen metsäpalojen keskellä olevista turisteista tai terveysmannekiini Mosleyn hellekuolema tulevat taatusti vähentämään turismia Välimeren kohteissa. Samalla maatalousolosuhteiden heikkeneminen iskee kasvavasti alueen maiden talouteen. Tätä taustaa vasten on tärkeää, että pidämme huolta Pohjois-Euroopan maataloudesta omavaraisuus ja maailman ruokatalouskin pieneltä osin mielessä.

Ukrainan ja Gazan sodat ovat siirtäneet huomiota pois ilmastokysymyksistä. Samalla liian ääreviksi koetut, maa- ja metsätalouttakin koskettavat ilmastotoimet ovat karkottaneet Euroopan kansalaisia aihepiiristä. Tämä on nähty sekä europarlamentin että Suomenkin eduskunnan vaaleissa. On tärkeää, että ilmastotoimet ovat suuren yleisön hyväksymiä. Jos me tavalliset tallaajat koemme aihepiirin negatiivisena, halumme ostaa vaikkapa sähköauto, parantaa rakennustemme energiatehokkuutta tai tehdä ruokavalion valintoja saattaa vähetä.

On selvää, että ilmastonmuutosta on erittäin tärkeää torjua, mutta keinojen valintaan ja niiden tehokkuuteen on syytä kiinnittää huomiota.