

Metsänomistajat ovat pääosin hyvin tyytyväisiä viimeisimpiin puukauppoihinsa. Syksyn Metsätutka -kyselyn perusteella varsinaisia epäonnistumisia ei puukaupoissa ole juurikaan sattunut.
Selvästi yli puolet metsänomistajista antoi viimeisimmälle puukaupalleen peräti kiitettävän kouluarvosanan. Tuon perusteella sekä puukauppatapahtuma että puunkorjuu näyttävät sujuneen pääsääntöisesti onnistuneesti.
Höveliin arvioon saattoi vaikuttaa puun hyvä kysyntä ja kevätkesän ennätykselliset kantohinnat. Tosin niin, että metsänomistajien tyytyväisyys puukaupan kokonaisuuteen oli selvästi suurempi kuin kantohintoihin.
Mitä puun hintoihin tulee, valtaosa metsänomistajista oli tukin hintaan melko tyytyväisiä. Erittäin hyvinä niitä piti joka viides metsänomistaja. Vain muutama metsänomistaja sadasta oli tukin hintaan tyytymätön.
Kuitupuun hintaankin vähintään melko tyytyväisiä oli 63 prosenttia metsänomistajista.

Erityisen onnistuneina puukauppojaan pitivät maanviljelijät. Heistä kaksi kolmesta antoi viimeisimmälle puukaupalleen kiitettävän arvosanan.
Maanviljelijät nousivat Metsätutka-kyselyssä esiin aktiivisina puukaupan tekijöinä. He myös seurasivat aktiivisesti puun hintoja.
Toisaalta osalle viljelijöistä puukaupat liittyivät vaikeaan taloustilanteeseen. Yli puolet viljelijöistä myönsi rahantarpeen kummitelleen puukauppojen taustalla.
Viljelijöiden lisäksi myös yrittäjät olivat hyvin tyytyväisiä puukauppoihinsa. Palkansaajistakin 58 prosenttia antoi viimeisimmän puukauppansa onnistumiselle kiitettävän arvosanan.
Eläkeläiset olivat aavistuksen muita tiukempia arvioissaan. Vanhimmassa eli yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä kiitettävästi sujuneiden puukauppojen osuus jäi niukasti alle puoleen.
Aivan puhtaita papereita puun ostajat eivät silti metsänomistajilta saaneet.
Tyydyttävän tai sitä huonomman arvosanan puukaupoilleen antoi yksi metsänomistaja kymmenestä. Varsinaisia epäonnistumisiakin vastausten joukkoon mahtui muutama.
Metsänomistajien tyytyväisyys puukauppoihin oli jossain määrin sidoksissa metsätilojen kokoon.
Vähiten kiitettäviä arvosanoja puukaupoilleen antoivat pienimpien, alle 20 hehtaarin metsätilojen omistajat. Heillä kiitettävät arvosanat jäivät niukasti alle puoleen ja korkeintaan tyydyttävien arvosanojen osuus nousi 13 prosenttiin.
Vastaavasti keskikokoisten ja sitä suurempien metsätilojen omistajat olivat hyvin tyytyväisiä puukauppoihinsa.

Metsäyhtiöistä parhaan arvosanan jakoivat Metsä Group ja Stora Enso, joiden kanssa solmituista puukaupoista metsänomistajat antoivat kouluarvosanaksi yhdeksän miinuksen.
Noista Metsä Groupin onnistumiset lisääntyivät edelliseen kyselyyn verrattuna. Kyselyn jälkeen Stora Enso taas mustasi mainettaan perumalla puukauppatarjouksiaan.
Metsänomistajat olivat varsin tyytyväisiä myös itsenäisiin sahoihin. Niiden kanssa solmitut puukaupat saivat arvosanojen keskiarvoksi 8,7:n.
UPM:n puukauppojen onnistumisen hajonta oli muita suurempi. Yhtiö keräsi eniten puhtaita kymppejä, mutta sen puukauppasumaan mahtui myös heikompia toteutuksia, jotka painoivat keskiarvon 8,5:een.
Metsänomistajien tyytyväisyys metsänhoitoyhdistysten kanssa tehtyihin puukauppoihin oli nousussa. Niiden ja muiden ostajien, kuten paikallisten lämpöyritysten kanssa tehtyjen kauppojen osalta aineisto oli kuitenkin liian niukka tarkempiin päätelmiin.
Pääosin metsänomistajat olivat tyytyväisiä myös niiden kanssa tehtyihin puukauppoihin.
Ehkä vähän yllättäen metsänomistajien metsäsuhteella ei ollut havaittavaa merkitystä puukaupan onnistumisen arvosanoihin. Sekä suojelumyönteiset että metsän taloudellisia arvoja korostavat metsänomistajat olivat yhtä tyytyväisiä puukauppoihinsa.
Tuloksen perusteella metsäyhtiöt näyttävät oppineen toteuttamaan puukaupat ja puunkorjuun metsänomistajien toiveiden mukaisesti.
Puukauppaan liittyvistä puun hinnoista yli puolet metsänomistajista sai tiedot puun ostajalta. Metsänhoitoyhdistykset taas nousivat ykköseksi, kun metsänomistajilta kysyttiin, mistä nämä mieluiten haluaisivat hintatietoja.
Ammattiryhmistä etenkin eläkeläiset suosivat metsänhoitoyhdistyksiä. Puun ostajat taas miellyttivät yrittäjiä.
Palkansaajat hakivat ajantasaisia puunhintatietoja mielellään puun ostajien ja metsänhoitoyhdistysten lisäksi internetin kautta.
Myös lehtien ja etenkin Maaseudun Tulevaisuuden puun hintaseuranta nousi kyselyssä esiin. Aktiiviviljelijöille Maaseudun Tulevaisuus oli mieluisin puun hintatietojen lähde. He myös keskustelivat puun hinnoista muita herkemmin toisten metsänomistajien kanssa.
MTK:n syksyn Metsätutkan toteutti Kantar TNS Agri. Siihen vastasi 501 metsänomistajaa. Kyselyn virhemarginaali on noin 4 prosenttiyksikköä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
