Metsien suojeluarvot jäävät viljelijöillä taloushuolien jalkoihin ‒ metsä toimii heille pankkina

Metsänomistajat arvostavat metsiensä monipuolisia anteja ja mahdollisuuksia. Metsänomistajaryhmien välillä on silti selkeitä eroja esimerkiksi suojelu- ja toisaalta talousarvoihin suhtautumisessa.

Syksyn Metsätutka-kyselyn perusteella metsänomistajat ovat hyvin monitavoitteisia. Vastausvaihtoehdoissa metsänomistajat saivat korostaa metsän suojelua, virkistysarvoja, luonnonantimia tai metsän antamia työmahdollisuuksia, taloudellista turvaa ja kantorahoja.

Suurin osa tähän kysymysosioon vastanneista metsänomistajista rastitti useita heille tärkeitä metsän arvoja. Esimerkiksi metsän tarjoamat virkistysarvot löytyivät lähes jokaisen metsänomistajan listalta.

Siksi kiinnostavampaa onkin katsoa vastauksia toisinpäin. Eli lähteä siitä, mitä erilaiset metsänomistajaryhmät eivät pitäneet tärkeänä.

Esimerkiksi metsän suojeluarvojen merkitys oli kasvanut viime vuodesta. Nyt ne olivat ainakin jossain määrin tärkeitä lähes kahdelle metsänomistajalle kolmesta.

Vastaavasti niillä ei ollut edelleenkään merkitystä joka kolmannelle metsänomistajalle.

Viljelijöillä oli käyttöä kantorahatuloille. Kuva: Jaana Kankaanpää

Tuosta porukasta erottuvat viljelijät. Kolme neljästä viljelijästä totesi, että suojeluarvoilla ei ollut heille juurikaan merkitystä tai ne olivat täysin merkityksettömiä.

Tuolta osin tulos oli melko tarkasti päinvastainen muihin omistajaryhmiin verrattuna. Viime vuonna vastaavassa kysymyksessä tulos oli samansuuntainen, mutta silloin erot omistajaryhmien välillä eivät olleet noin merkitseviä.

Suojeluarvojen sijaan viljelijät nostivat metsän tärkeimmäksi anniksi taloudellisen turvan ja puun myyntitulot. Se näkyi myös muissa viljelijöiden vastauksissa.

Viljelijät olivat muita useammin myyneet puuta rahantarpeeseen. Niin oli tehnyt yli puolet heistä. Metsä toimii siten ahdinkoon ajautuneiden viljelijöiden pankkina.

Lähes kaikki metsänomistajat arvostavat metsän virkistysarvoja. Kuva: Jarkko Sirkiä

Hakkuutulojen lisäksi luonnonantimien keräily ja metsästys olivat viljelijöille tärkeitä. Myös metsänhoitotöiden tekeminen oli heille tärkeää, mutta siihen heillä ei välttämättä ollut aikaa.

Metsänhoitotyöt kiinnostivat eniten palkansaajia ja eläkeläisiä.

Palkansaajien vastauksissa eniten painoa saivat metsän virkistysarvot, mutta he olivat kaikkineen hyvin monitavoitteisia metsänomistajia.

Metsän tuomalla taloudellisella turvalla oli useimmille palkansaajille suuri merkitys. Lähes joka kolmas palkansaajakin myönsi, että puukauppojen yksi kannustimista on rahantarve.

Toisaalta lähes joka viidennelle palkansaajalle kantorahoille ei ollut juurikaan merkitystä.

Yrittäjät korostivat viljelijöiden tapaan kantorahatulojen merkitystä. Mahdollista rahantarvettaan he eivät olleet puukaupoilla paikanneet.

Suojeluasioissa yrittäjät olivat viljelijöitä paremmin linjassa muiden omistajaryhmien kanssa. Luonnonantimien keräilyyn yrittäjillä oli muita vähemmän tarvetta.

Metsien suojeluarvot kiinnostavat etenkin eläkeläisiä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Eläkeläiset suhtautuivat metsien suojeluarvoihin suopeimmin. Metsän suojeluarvoja halusi ainakin jonkin verran vaalia useampi kuin kolme neljästä eläkeläisestä. Erittäin tärkeitä ne olivat useammalle kuin joka viidennelle.

Metsänhoitotöiden lisäksi eläkeläisillä riitti kiinnostusta ja aikaa luonnonantimien keräilyyn.

Monet eläkeläiset arvostivat myös puunmyyntituloja. Joka kuudes heistä myönsi rahantarpeen vaikuttavan puukauppapäätöksiin.

Vastaavasti useammalla kuin joka viidennellä eläkeläisellä ei ollut kantorahoille juurikaan tarvetta.

MTK:n syksyn Metsätutkan toteutti Kantar TNS Agri. Siihen vastasi 501 metsänomistajaa. Kyselyn virhemarginaali oli noin 4 prosenttiyksikköä.

Metsänomistamisen tavoite ei kaikille metsänomistajille ollut selvä tai he eivät halunneet siihen vastata. Tuon osion osalta vastausten virhemarginaali oli noin 6 prosenttiyksikköä.