Ojitusten valumapäästöt ovat osoittautuneet aiemmin arveltua pitkäkestoisimmiksi. Kuva: Harri Mäenpää
Metsätaloutta syytetään ruskeiksi muuttuneista vesistä ‒ niitä voidaan kirkastaa
Vesiensuojelun ongelmat keskittyvät pieniin järviin, virtavesiin ja rannikolle.
Sinilevää saattaa ilmaantua myös karuihin järviin. Kuva: Henrik HohteriVesien tila on suurelta osin hyvä. Ongelmia esiintyy lähinnä pienissä järvissä, virtavesissä ja rannikolla, todetaan Tapion tuoreessa Metsäntuntijat-podcastissa.
Suomen vesistöjen tila on pääosin hyvä, mutta haasteita riittää etenkin pienissä ja matalissa järvissä, virtavesissä ja rannikkovesissä.”, toteaa ohjelmapäällikkö Anna Saarentaus John Nurmisen säätiöstä.
Vesistöjen ongelma on rehevöityminen, joka näkyy muun muassa veden sameutumisena, umpeenkasvuna ja sinileväkukintoina.
Viime vuosina huolta on herättänyt myös metsätalouden aiheuttama vesien ruskettuminen. Sen uskotaan liittyvä turpeen hajoamiseen liittyviin rauta- ja humuspäästöihin.
Metsänomistajien näkökulmasta kuormitusta syntyy turvemaiden ojituksista, avohakkuista, maanmuokkauksesta ja lannoituksesta.
”Vanhojen ojitusten roolista ei ole mielestäni vielä viestitty tarpeeksi maanomistajille. Niiden aiheuttamaa vesistöjen kuormitusta pitäisi vähentää”, kommentoi Saarentaus.
Saarentauksen mukaan uuden tiedon pohjalta pitäisi tehdä muutoksia metsätalouden tukiin ja neuvontaan. Tilannetta parantaisi ojien kaivamatta jättäminen, ojitusalueiden ennallistaminen ja vesien palauttaminen soille.
”Vesiensuojelu ja ennallistaminen eivät ole vaikeita projekteja.”
ELY-keskuksissa ennallistamista toteutetaan osana Helmi-ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja turvata ekosysteemipalveluja. Vaikka pääpaino on monimuotoisuuden edistämisessä, ennallistaminen hyödyttää usein myös vesistöjä.
Ennallistamishankkeisiin osallistuminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen.
”Vesistöhankkeisiin mukaan niihin lähtevät yleensä maanomistajat, joille asia on jo ennestään tärkeä esimerkiksi lähellä olevan vesistön tilan vuoksi”, toteaa luonnonsuojeluasiantuntija Anna Isotalo Hämeen ELY-keskuksesta.
Isotalon mukaan myös naapureiden esimerkki voi olla ratkaiseva: kun yksi tarttuu tilaisuuteen, se rohkaisee helposti muitakin lähtemään mukaan.
”Vesiensuojelu ja ennallistaminen eivät ole vaikeita projekteja, vaan usein yllättävänkin helppoja, järkeviä ja monella tapaa palkitsevia”, sanoi asiakkuusjohtaja Eero Mikkola Tapiosta.
Tavoitteena on kääntää metsätalouden vesistökuormitus laskuun. Sen jälkeen pienet järvet, joet sekä rannikkovedet alkaisivat kirkastua.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
