Tiesitkö, ettei täytettyä metsoa tai karhuntaljaa saa vapaasti myydä?

Metsästysmuistojen myyntiin ja luovuttamiseen vaikuttavat sekä kansallinen metsästyslainsäädäntö että kansainväliset sopimukset.

Lähtökohtaisesti metsästystrofeiden lahjoittaminen on sallittua. Poikkeuksena ovat kaikki rauhoitetut lajit, jotka eivät ole riistalajeja tai rauhoittamattomia lajeja. Esimerkiksi kanahaukka on nykyisin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, joten sellaisen luovuttamiseen ja paikasta toiseen siirtämiseen pitää olla Lupa- ja valvontaviraston lupa. Toinen huomioitava asia ovat punasotkan kaltaiset lajit, joista on tullut myöhemmin uhanalaisia tai niiden pyyntiin on myöhemmin tullut lakisääteisiä rajoituksia tai rauhoituksia.

Metsästystrofeen pyyntiaika ja -paikka määrittää sen, mitkä säännöt määrittelevät myyntiä. Vaikka useimpien riistalajien trofeiden luovuttamiselle ei ole estettä, on eläinlajien rauhoittamisten takia hyvä tehdä luovutettavista trofeista aina vapaamuotoinen luovutusasiakirja, josta kaikki tarvittavat tiedot löytyvät.

Hirvensarvet saa myydä ilman lupia.  Kuva: Kimmo Haimi

Suomen metsästyslainsäädäntö kieltää useiden riistalajien kaupan. Kielto koskee myös trofeita ja metsästysmuistoja. Suomessa metsästetyn kanadanhanhen, metsähanhen, allin, telkän, tukkakoskelon, isokoskelon, pyyn, teeren ja metson, samoin kuin niiden tunnistettavien osien tai niistä valmistettujen tuotteiden kauppa on kielletty.

Muiden riistalajien metsästysmuistojen myyminen ei pääsääntöisesti ole kiellettyä, hirvensarvet tai täytetyn mäyrän saa myydä.

Kansainvälisellä tasolla uhanalaisten eläin- ja kasvilajien kauppaa säännellään CITES-sopimuksella. Sopimus kattaa myös useat kotimaiset riistalajit, kuten karhun, ilveksen, suden ja saukon. Myös ulkomaan metsästysmatkalta tuoduista trofeista tulee tarkistaa, kuuluuko kyseinen laji CITES-sopimuksen piiriin. Tiettyjä 1.6.2023 jälkeen metsästettyjä, tiukasti säänneltyjä lajeja ei voi enää lainkaan tuoda Suomeen.

CITES-sopimuksen piirissä olevien kotimaisten lajien osalta myyntilupaa haetaan Suomen ympäristökeskukselta. Hakemukseen on liitettävä trofeen alkuperästä kertovat dokumentit, joiden perusteella Syke voi arvioida ja varmistua trofeen lainmukaisuudesta. Säännöt koskevat myös eläinten osien myyntiä eli esimerkiksi karhun taljaa tai suden kalloa.

Myös esimerkiksi linnun sulkien tai sulkatuotteiden myynnin yhteydessä on suositeltavaa selvittää, minkä lintulajin sulista tuote on tehty.

Kannanhoidollisen poikkeusluvan tai kiintiömetsästyksen nojalla saaliiksi saaduille CITES-lajeille voidaan myöntää Suomen riistakeskuksesta niin sanottu saalistodistus, jota Syke edellyttää myyntilupahakemuksen yhteydessä.

Lähde: Metsästäjä-lehti