

Haapastensyrjän Rotupuistossa ensimmäisenä huomio kiinnittyy nimeen. Mikä Rotupuisto?
Puupuiston erikoinen erisnimi juontaa juurensa puiston historiaan, jolloin puistoa hallinnoi Metsäpuiden Rodunjalostussäätiö. Sittemmin säätiö tunnettiin nimellä Metsänjalostussäätiö.
Tie puiden geenipankiksi ja erikoisuuksien arkistoksi alkoi Osuuspankkiyhtymän ostettua Haapastensyrjän tilan 1960-luvun alussa. Ajan hengessä pankkiyhtymä vuokrasi tilan Metsänjalostussäätiön käyttöön nimelliseen markan vuosihintaan 50 vuodeksi.
Kun metsänjalostustoiminnot yhdistettiin 2000-luvun alussa, siirtyivät myös jalostusasema ja puisto osaksi Metsäntutkimuslaitosta, joka on vuodesta 2015 ollut osa Luonnonvarakeskusta (Luke).
”Vaikka ihmisillä on olemassa mielikuva tyypillisestä peruspuusta, niilläkin on luonnossa syntyneitä mutaatioita.”
Puiston tarkoituksena on luoda hyvä paikka esitellä ja arkistoida puiden geneettistä monimuotoisuutta, jota löytyy kotimaisistakin puista.
”Vaikka ihmisillä on olemassa mielikuva tyypillisestä peruspuusta, niilläkin on luonnossa syntyneitä mutaatioita”, kertoo tutkimusinsinööri Sirkku Pöykkö.
Tavallisesti puukokoelmissa nähdään istutettuja rivejä ja ruutuja, mutta Rotupuisto on rakennettu vierailtavaksi. Puiston on suunnitellut perustusvaiheessa maisema-arkkitehti Onni Savonlahti.
Savonlahden tiedetään arvostaneen suunnitelmissaan ympäristön luonnollisia muotoja, joita hän pyrki korostamaan. Alueelle rakennettiin vesiallas, Leskisen meri, jonka maat ajettiin puiston korkeimpaan kohtaan. Isoiksi kasvavat puut piti istuttaa ylemmäs ja kääpiöt polkujen varsille.
”Puiston polut sijoitettiin maaston vaikeimpiin kohtiin. Savonlahti perusteli tätä sillä, että tuleepa ne vaikeatkin paikat hoidettua”, Pöykkö naurahtaa.

Presidentti Urho Kekkosesta alkaen istuvat presidentit ovat käyneet istuttamassa puistoon puun.
Kekkosen istuttaman ja terhakkaasti kasvaneen taimen tarkoitus oli edustaa niin puiston kuin istuttajansakin elinvoimaa. Komea kuusi kuoli kuitenkin yllättäen ja varoittamatta pystyyn ‒ noin kuukautta myöhemmin nukkui pois puun istuttanut presidentti Kekkonen.
Kekkosen puuhun liittyvästä tarinasta huolimatta ennustavista presidenttipuista ei Pöykön mukaan kuitenkaan voida puhua. Nyt jo poisnukkuneen presidentti Mauno Koiviston vuonna 1984 kovassa koivunjalostusnosteessa istuttama rauduskoivu on pystyssä edelleen.
Puistossa ovat seisseet vuodesta 1989 lähtien myös presidentti Martti Ahtisaaren mänty ja vuodesta 2005 presidentti Tarja Halosen kynäjalava. Tänä kesänä joukkoon liittyi myös presidentti Sauli Niinistön kuusi.
Niinistön taimi edustaa Pöykön mukaan nykyaikaa: taimi on lisätty alkiomonistusmenetelmällä, joka on tulevaisuuden lisäysmenetelmä.

Puiston kokonaispinta-ala on noin kolme hehtaaria. Se sulkee sisäänsä noin 50 erilaista männyn, kuusen, koivun, lepän, haavan ja pihlajan erikoismuotoa.
”Monet erikoismuodot ovat kauniita ja näyttäviä. Niiden etuna koristekäytössä verrattuna vaikkapa keskieurooppalaisiin taimiin on kestävyys ja sopivuus Suomen ilmastoon.” Sirkku Pöykkö

Puiden erikoismuodot eivät Pöykön mukaan palvele metsänviljelyaineistoa. Koristekäytössä ne ovat sen sijaan hyvä vaihtoehto. Pöykkö haluaisi nähdä koristekäytössä erikoismuotoja enemmänkin.
”Monet erikoismuodot ovat kauniita ja näyttäviä. Niiden etuna verrattuna vaikkapa keskieurooppalaisiin taimiin on kestävyys ja sopivuus Suomen ilmastoon.”
Puisto on avoinna vierailijoille, ja paras vierailuajankohta puistossa on Pöykön mukaan kesäkuun alussa, jolloin kuusten värikkäät uudet kasvaimet ovat näyttävimmillään ‒ kultakuusessa kullankeltaiset ja purppurakuusessa punaiset.
Puisto on tehty katsottavaksi ja miellyttäväksi kulkea.
”Lapsille erilaisista puista koostuva puisto on kuin peikkometsä”, Pöykkö sanoo.
Suomalaisen metsäluonnon erikoisuuksien kerääminen puistoon on merkittävää työtä niin geenivarojen tallennuksen kuin kulttuurihistorian näkökulmasta.
Vaikka uusia erikoisuuksia puistoon päätyy harvemmin, ovat havainnot puiden erikoismuodoista Pöykön mukaan aina tervetulleita. Erikoismuotoja voi ilmoittaa sähköpostiin: erikoispuuilmoitus@luke.fi
”Kaikki ovat suojelemisen ja säilyttämisen arvoisia”, Pöykkö toteaa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
