Keltaisia liivejä ja vilkkuvia valoja maantien laidassa – ”Hiljentäkää hyvät ihmiset, hiljentäkää!”

12 826. Näin monta riistaonnettomuutta tieliikenteessä tapahtui vuonna 2023. Näissä onnettomuuksissa mukana oli valkohäntäpeuroja, metsäkauriita, hirviä, metsäpeuroja, villisikoja ja kuusipeuroja.

Suurriistavirka-apua antavat henkilöt ovat vapaaehtoisia henkilöitä, jotka avustavat ja antavat virka-apua poliisille.

Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten etsiminen ja lopettaminen. SRVA-toimijoilla on tavallisia metsästäjiä laajemmat oikeudet lopettaa eläin esimerkiksi luonnonsuojelualueella tai liikkua aseen kanssa tarvittaessa myös ihmisten pihoilla ja taajama-alueilla.

Kangasalan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Teuvo Uusitalo laskeskelee, että yhdistyksen alueella oli viime vuonna 68 SRVA-tehtävää, joista suurimmassa osassa mukana oli metsäkauris. Eniten onnettomuuksia tapahtuu yleensä aina samoissa paikoissa. Pirkanmaan Kangasalla yksi selkeä hotspot on Kaivannon kanavan ympäristö Lahti-Tampere -tiellä.

Kaikki tehtävät eivät aina kuitenkaan liity liikenneonnettomuuksiin.

”Esimerkiksi muutama viikko sitten Pälkäneen SRVA-henkilöt kävivät nostamassa ylös Pälkäneen keskustan läpi kulkevasta Kostianvirrasta kaksi veteen hukkunutta hirveä”, kertoo SRVA-aktiivi Janne Kähkönen.

Kähköstä kismittää eniten työssä se, että autoilijat eivät hiljennä vauhtiaan, vaikka näkevät tien laidassa keltaisilla vilkkuvaloilla varustettuja autoja, varoituskolmioita ja keltaisia huomioliivejä, joissa on SRVA-merkinnät.

”Hiljentäkää, hyvät ihmiset, hiljentäkää”, hän pyytää ja muistuttaa, että kolaripaikalla tilanne on vaarallinen myös autoilijalle.

Aatu-koiran tarkka nenä on korvaamaton apu loukkaantuneen metsäkauriin etsinnässä.  Kuva: Eija Vallinheimo

Hirvieläinkolarin jälkeen autoilijan tulisi aina pysähtyä tapahtumapaikalle, varoittaa muita liikkujia ja soittaa hätänumeroon 112, josta tieto välittyy poliisille. Poliisi kutsuu tarvittaessa paikalle paikallisen riistanhoitoyhdistyksen srva-ryhmään kuuluvan henkilön.

”Metsäkauriit eivät yleensä aiheuta autolle mitään dramaattisia vahinkoja, mutta eläin saattaa joutua kärsimään pitkäänkin ellei sitä löydetä”, muistuttaa Aatu-koiransa kanssa eläimiä jäljittävä Tuomas Honkanen.

”Se, että tieto kulkee oikeaa reittiä, on tärkeää monesta muustakin syystä. Näin tapahtunut kolari tulee viranomaisten tietoon ja ne tilastoidaan. Tarvittaessa paikalle voidaan asettaa hirvivaaramerkki. SRVA-henkilöiden kannalta tärkeää on se, että poliisin antamalla tehtävällä on voimassa vakuutukset sekä ihmisille että mukana oleville koirille”, Uusitalo muistuttaa.

Miehet muistuttavat, että autoilijoiden olisi hyvä muistaa myös merkitä törmäyspaikka selkeästi.

Autoilijoiden tulisi hiljentää vauhtiaan, jos näkevät tien laidassa keltaisilla vilkkuvaloilla varustettuja autoja, varoituskolmioita ja keltaisia huomioliivejä.  Kuva: Eija Vallinheimo

”Esimerkiksi törmäys kauriin kanssa tapahtuu yleensä niin nopeasti, että paikalta harvoin löytyy edes jarrutusjälkiä”, Kähkönen toteaa ja kehuu vuolaasti esimerkillistä autoilijaa, joka oli keksinyt kietaista keltaisen teipin valaisinpylvään ympärille ja kirjoittanut siihen vielä ohjeistuksen siitä, mihin suuntaan kolarieläin oli juossut.

Tapahtumapaikalla jäljistä päätellään, miten pahasti eläin on loukkaantunut ja mihin päin se on lähtenyt. Kolaripaikan merkintä auttaa lähtöpaikan löytämisessä.  Kuva: Janne Kähkönen

”Jos merkki on kiinnitetty vain löyhästi esimerkiksi puunoksaan, ohi pyyhältävä rekka saattaa hävittää merkin. Ohjeistus on tärkeä, sillä yleensä kolarit tapahtuvat paikoilla, jossa on muutoinkin paljon sorkanjälkiä. Silloin hyvälläkin koirallakin on hankaluuksia löytää juuri oikean eläimen jäljet.”

SRVA-väki tekee työtä vapaaehtoisena ja lähtee tarvittaessa auttamaan kituvaa eläintä, oli sitten pyhä tai arki.

”Ei tunnu kivalta, kun auton ikkunasta nousee pahimmillaan kiitokseksi keskisormi”, Kähkönen tuhahtaa.