• WWF tutki: Näin suomalaiset suhtautuvat ilveksen metsästämiseen

    Kolmannes suomalaisista ei halua, että ilvestä metsästetään ja yli puolet vastaajista taas puoltaa metsästystä.
    Pitkällä aikavälillä Suomen ilveskanta on kasvanut huomattavasti.
    Pitkällä aikavälillä Suomen ilveskanta on kasvanut huomattavasti. Kuva: Petteri Kivimäki
    Metsä|Erä
    14.11.202423:00
    Eija Vallinheimo

    WWF:n teettämän gallupin mukaan joka kolmas suomalainen ei haluaisi ilveksiä metsästettävän lainkaan, vaan he toivoivat, että ilveskannat voisivat kehittyä luontaisesti.

    Hieman yli puolet kyselyyn vastanneista taas oli sitä mieltä, että ilveksiä voidaan metsästää. Metsästämistä puoltavien mielestä kestävän verotuksen tasoa ei tulisi ylittää, kerrotaan WWF:n tiedotteessa.

    Sillä, oliko vastaaja tai joku hänen perheenjäsenistään metsästäjä, ei ollut WWF:n kyselyssä merkittävää vaikutusta asenteeseen ilveksiä kohtaan.

    WWF Suomi teetti kyselytutkimuksen Taloustutkimuksella 4.–8.11.2024. Tutkimuksessa tutkittiin kansalaisten asenteita ilvestä ja sen metsästämistä kohtaan. Kyselyyn vastasi 1 099 yli 18-vuotiasta Manner-Suomessa asuvaa kansalaista.

    Pitkällä aikavälillä Suomen ilveskanta on kasvanut huomattavasti. Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kanta on yli kaksinkertaistunut.

    2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä vahvistettiin myös ensimmäiset maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellut suurpetojen kannanhoitosuunnitelmat. Hoitosuunnitelman päätavoitteena on ollut ilveksen suotuisa suojelutason säilyttäminen.

    Ilveksen minimikanta-arvio oli vuonna 2005 noin 1 100–1 200 ilvestä. Tuoreimman kanta-arvion mukaan Suomessa elää vähintään 2 260 ilvestä. Havaintomäärien lasku on kuitenkin tuonut Luonnonvarakeskuksen mukaan merkittävää epävarmuutta uusimpaan ilveksen kanta-arvioon. Ilveshavainnoista ilmoitetaan aiempaa laiskemmin suurpetoyhdyshenkilöille.

    Lisää aiheesta
    • Havaintomäärän voimakkaan laskun vuoksi Luke ilmoittaa tänä vuonna vain ilvesten vähimmäismäärän.

      Erä | Ilveksen kanta-arvio kärsii epävarmuuksien lisääntymisestä – tehtyjen havaintojen määrä vähentynyt roimasti

    Ilves on rauhoitettu ja se kuuluu muiden suurpetojen tavoin EU:n luontodirektiivissä niin sanottuihin tiukasti suojeltuihin lajeihin.

    Ilveksen metsästykseen voidaan kuitenkin myöntää poikkeuslupia, joiden myöntämisen edellytykset määräytyvät metsästyslain ja EU:n luontodirektiivin perusteella.

    Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa parhaillaan lausuntokierroksella olevassa asetusluonnoksessa 180 ilveksen poikkeuslupakiintiötä metsästysvuodelle 2024–2025 poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen.

    Lisää aiheesta
    • Asetuksilla määritellään lajien metsästyslupien suurin sallittu määrä poronhoitoalueen ulkopuolella.

      Erä | Ministeriö esittää suden ja ilveksen poikkeuslupiin samaa enimmäismäärää kuin edellisvuonna

    Lähes kaikista metsästysvuodelle 2023–2024 myönnetyistä poikkeusluvista luonnonsuojelujärjestöt valittivat hallinto-oikeuksiin.

    Viime talvena ilveksiä metsästettiinkin vain muutama, koska lähes kaikki myönnetyt poikkeusluvat olivat valitusten vuoksi täytäntöönpanokiellossa. Hallinto-oikeudet ovat sittemmin kumonneet myönnettyjä poikkeuslupia.

    Lisää aiheesta
    • Sudet ovat tappaneet tai raadelleet yli 300 lammasta ja noin 30 koiraa.

      Erä | Karhut ovat aiheuttaneet maatiloille yli 200 vahinkoa, sudet tappaneet 30 koiraa – 8,5 miljoonan korvausbudjetti pian käytetty

      Tilaajalle
    • Hakemuksissa haettiin lupaa kaataa 11 ilvestä Satakunnassa.

      Erä | Ilveslupiin jälleen hylkäävä päätös – Riistakeskus: ”Hakemuksissa esitetyt päämäärät eivät hyväksyttäviä”

    • Suurpedot liikkuvat pääsääntöisesti öisin ja hämärässä.

      Erä | Tämä suurpeto on joutunut ylivoimaisesti eniten liikenneonnettomuuksiin tänä vuonna

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    WWF
    ilves
    metsästys
    luonnonsuojelu
    kyselytutkimus
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Messuportit aukeavat perjantaina 7.6. kello 10.00. Edellisellä kerralla vuonna 2022 messuvieraita oli noin 26 000.

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2024 järjestetään 25. kerran Riihimäellä – mukana kaksi uutuutta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen

  • "Primus Turistskij"-retkikeitin on pakattu mitoiltaan 13 x 13 x 8-senttiseen peltiaskiin, joka muuttuu parissa sekunnissa keitinalustaksi. Keitin koostuu 1,2 desin vetoisesta bensasäiliöstä ja säädettävästä suojalevystä, säätöventtiilistä, polttimesta ja sen alla olevasta esilämmitysaltaasta sekä irrallisesta keittolevystä.

    Koneviesti | Onko edullinen Smert Turistov -retkikeitin lempinimensä mukaisesti ”Turistien surma”? – laite on neuvostoliittolaisen suihkumoottoritehtaan valmistama

    Tilaajalle