
Sahateollisuuden vaikuttajapäivässä keskiviikkona puhunut sahayhtiö Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta kantoi huolta rahoitusmarkkinoiden jumittumisesta.
”Suomessa rahoitus on pankkivetoista. Pankit joutuvat sääntelyn takia hajauttamaan riskinsä liian tarkasti, ja siksi investointeja ei synny.”
Pahta viittasi johtamansa yhtiön Kärkölässä syyskuussa käyttöön ottamaan sahaan, jota hänen mukaansa yksikään liikepankki ei halunnut rahoittaa.
”Sahatavarateollisuuden pitää pystyä uudistautumaan. Me esimerkiksi olimme investoineet viimeksi 1990-luvulla.”
Pahta harmitteli, että saman aikaan 110 miljardia euroa suomalaisten rahaa makaa pankkitileillä keräämässä olematonta korkoa.
”Miten tätä pääomaa saataisiin kiertoon, jotta pystyisimme investoimaan elinkeinoelämään? Voisiko kehittää investointirahastoja? Meidän on voitava ottaa enemmän riskiä Suomessa”, hän vaati.
”Globaali sahatavaramarkkina on 350 miljoonaa kuutiota ja kasvaa kaksi prosenttia vuodessa. Se on huima mahdollisuus.”
”Kaikesta hyvästä puheesta huolimatta sahatavaran kotimainen käyttö on laskenut 60 prosenttia.”
Suomen sahateollisuuden kilpailukyky on Pahdan mukaan vaarantunut. Muista suurista viejämaista Kanadan ja Ruotsin tuotantokustannukset ovat selkeästi alemmat, Pahta huomautti.
”Ruotsissa túotanto on kasvanut. Jotain siellä on toisin kuin meillä.”
Pahdan mukaan ulkomaan markkinaosuus on haettava joka vuosi uudestaan vaihtuvassa kilpailuympäristössä.
”Suomen sahatavarateollisuus on hinnanottaja eli muut määrittävät hintatason. Suomalaisten on sopeuduttava, jotta tuotanto saadaan myytyä kannattavasti.”
Pahta nimesi merkittäväksi haittatekijäksi puukustannukset, joiden osuus on hänestä Suomessa selkeästi Ruotsia ja Kanadaa suurempi. Hän hämmästeli myös sahatavaran käytön vähenemistä Suomessa.
”Kaikesta hyvästä puheesta huolimatta kotimainen käyttö on laskenut 60 prosenttia vuodesta 2005. Määrä on pudonnut viidestä miljoonasta kuutiosta kahteen miljoonaan.”
Pahta muistutti, että Suomesta viedään sahatavaraa vuosittain 2,5 miljardin edestä, ja että lähes kaikki liikevaihdosta palautuu lähiympäristöön puutuloina, palkkoina, palveluiden ostoina ja veroina.
Pahta näytti karttaa, jossa oli lukuisia palloja ympäri Suomen.
”Jokainen pallo tarkoittaa sataa miljoonaa euroa lähiseudulle. Millä se korvataan, jos sahatoiminta loppuu?”
”Puutuoteteollisuus palvelee useita tavoitteita ja maaseudun elinvoimaisuutta.”
Toista kertaa järjestetyssä vaikuttajapäivässä vieraillut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah tähdensi niin ikään kilpailukyvystä huolehtimista.
”Puutuoteteollisuus palvelee useita tavoitteita ja maaseudun elinvoimaisuutta. Sahatavara on suurimpia vientituotteitamme ja avainasemassa vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisessa. Suomen on oltava kilpailukyinen ympäristö metsäteollisuudelle", hän totesi.
Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto kiitteli uutta hallitusta ja sen ohjelmaa teollisuusyönteiseksi. Ensi vuonna valittaville europarlamentaarikoille ja koko EU:lle hän viestitti, että sahateollisuuden vaatimus numero yksi on, että puun saatavuutta ei saa heikentää.
”EU:n pitää tämä ymmärtää. Viimeiseltä viideltä vuodelta on vaikea keksiä direktiiviä, joka olisi parantanut puun saatavuutta tai eurooppalaisen puun kilpailukykyä.”
Aalto tuomitsi EU:n tuottaman epäselvän sääntelyn, joka synnyttää erilaisia tulkintoja. Hän muistutti, että sääntelyn vaikutukset pitää aina arvioida kattavasti.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
