Lahtelaisyritys tekee metsälannoitetta, jota ei lain mukaan saa levittää metsään – ”Haluamme olla etupellossa”

Biojätteeseen ja jätevesilietteeseen on säilötty ihmiskunnan yli jääneet ravinteet. Niitä kannattaisi hyödyntää nykyistä paremmin, sillä mineraalilannoitteiden valmistus kuluttaa rajallisia luonnonvaroja ja runsaasti energiaa.

Kompostoitua tai mädätettyä biojätettä ja jätevesilietteitä on pitkään käytetty viherrakentamiseen ja maataloudessa.

Lahdessa on oivallettu, että komposti soveltuu hyvin metsälannoitteen raaka-aineeksi, kun seokseen lisätään energialaitoksilta tulevaa puutuhkaa.

Putretti-nimen saanut lannoitevalmiste on viisi vuotta kestäneen, usean tahon yhteishankkeen tulos. Kuntaomisteinen kompostointi- ja biokaasulaitos Labio Oy kokeilee sen tuotantoa ja kaupallistamista.

Taimikokeiden perusteella puut kasvavat eloperäisellä lannoitteella vähintään yhtä hyvin kuin kaupallisilla tuotteilla.

Putretin ravinteet liukenevat hitaasti, mikä vähentää niiden huuhtoutumista ympäristöön. Kierrätysraaka-aineen ansiosta tuotteen hiilijalanjälki on Labion mukaan 12 prosenttia mineraalilannoitteiden aiheuttamasta.

Ensimmäiset maastokokeiden tulokset valmistuvat vuonna 2025. Ne perustuvat multamaisen valmisteen maalevitykseen.

Tänä vuonna Labio on selvittänyt tuotteen rakeistamista. Rakeistettua lannoitetta olisi taloudellista kuljettaa pitkiäkin matkoja. Sitä tuottavalla tehtaalla voisi olla hyvät mahdollisuudet kannattavaan liiketoimintaan, kertoo Labion toimitusjohtaja Niko Wassholm.

Putretti-metsälannoitetta levitettiin maastoon Evolla syyskuussa. Lannoituskokeet tehdään Ruokaviraston koe- ja tutkimustoimintaluvan varassa. Kuva: Hanna Vanhanen

Tiellä on yksi merkittävä este. Laki kieltää jätteeksi luokitellun kompostin käytön metsälannoitteena. Maastokokeet on tehty poikkeuslupien varassa.

Erilaisten jakeiden jäteluokitukseen voi hakea muutosta ja lannoitelainsäädäntöä uusitaan parhaillaan, mutta jätevesilietteen käyttö pysynee rajoitettuna jatkossakin, Wassholm arvelee.

Toinen haaste on muovi. Sen määrää voidaan vähentää kompostin tarkalla seulonnalla, mutta kokonaan jäämistä ei päästä eroon.

Puhtaampia raaka-aineita metsälannoitteeseen olisivat esimerkiksi hevosenlanta ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat. Niistä tehty lannoite olisi luomukelpoinen, jollaista markkinoilla on Labion mukaan kaivattu.

Yritys on ottanut tietoisen riskin kehittäessään tuotetta, jonka käyttöä ei toistaiseksi sallita.

”Haluamme olla asiassa etupellossa. Meillä on sitten kaikki aloittamista vaille valmista, jos se sallitaan. Kehitystyö tuo myös päättäjille tietoa, että orgaanisia lannoitteita on turvallista käyttää metsässä. En usko, että lainsäätäjä uskaltaisi myöntää lupaa ilman tutkimustuloksia”, Wassholm sanoo.