Aurauksen jäljet näkyvät metsässä pitkään. Kuva: Carolina Husu
Pitkäaikainen seuranta tuottaa korvaamatonta tietoa metsänlannoituksesta: ”Tärkeää on muistaa metsälannoituksen paikka arvoketjussa”
Hiilinielukeskustelu on nostanut vähälle huomiolle jääneen metsälannoituksen uudelleen valokeilaan.TilaajalleKarkkila
KoMe -hankkeen tavoitteena on tuottaa metsäalan toimijoille ja metsänomistajille selkeät ja yhtenäiset suositukset metsänlannoituksen taloudellisesti ja ekologisesti kestävään kohdentamiseen. Kuva: Carolina HusuLuonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusmetsässä Karkkilassa puun kasvuun vaikuttavia tekijöitä tutkitaan 48 koealalla.
Koeasetelmissa erilaiset maanmuokkausmenetelmät, lannoitustavat ja -määrät, puustonkäsittely sekä maaperät tuovat aloille vaihtelua.
”Tärkeää on muistaa metsälannoituksen paikka arvoketjussa. Ensin on hoidettava perusmetsänhoitotoimet, kuten harvennukset kuntoon, jonka jälkeen vasta aletaan suunnitella kasvun lisäämistä kasvatuslannoituksella.” Tatu Viitasaari
Koealoilla on testattu maanmuokkauksen ja lannoituksen yhdysvaikutuksia.
Esimerkiksi auraus on viime vuosina jäänyt vähemmälle huomiolle Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjoisessa se on edelleen yleinen maanmuokkausmenetelmä.
Metsänomistajan näkökulmasta on keskeistä kartoittaa lannoitukselle sopiva aika ja paikka.
Metsänlannoitukset tulee kohdentaa metsiin, joissa lannoituksen kasvua ja hiilensidontaa lisäävät vaikutukset ovat voimakkaimmat, mutta lannoituksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida.
”Kasvukauden ja kesän pituus vaihtelevat Suomen mittaisessa maassa, kun verrataan Etelä- ja Pohjois-Suomea. Myös globaalit muutokset ilmastossa vaikuttavat”, kertoo projektipäällikkö Päivi Liimatta Metsäkeskukselta.
Lannoituksen ajankohta riippuu kasvatuksen tavoitteista.
Noin 10 vuotta ennen päätehakkuuta tehtävällä typpilannoituksella lisätään tukkipuuosuutta.
Jos lannoituksen päämäärä on lisätä metsän hiilensidontakykyä, voi typpilannoituksen kohdistaa nuorempiin kasvatusmetsiin, joiden ravinnetarve on suurimmillaan.
Esimerkkinä oikein ajoitetusta lannoituksesta Metsäkeskuksen asiantuntija Tatu Viitasaari esittää kymmenen vuoden aikajänteen: vuonna 2013 tehty typpilannoitus ja noin 200 euron investointi kasvatuslannoitukseen voi tuoda 10 vuoden kuluttua 2023 puukaupassa noin 1 000 euroa enemmän rahaa yhdeltä hehtaarilta.
”Tärkeää on muistaa metsälannoituksen paikka arvoketjussa. Ensin on hoidettava perusmetsänhoitotoimet, kuten harvennukset kuntoon, jonka jälkeen vasta aletaan suunnitella kasvun lisäämistä kasvatuslannoituksella”, Viitasaari muistuttaa.
Lannoituksen vaikutusten tarkastelussa on otettava huomioon myös lannoitteiden saatavuus ja hinta. Viimeisimpänä esimerkkinä on Venäjän hyökkäyssodan aiheutama typpilannoitteiden saannin vaikeutuminen ja hintojen nousu.
”Kokeet ovat arvokkaita mitatun tiedon tuojia pitkällä aikavälillä tapahtuvista ilmiöistä ja muutoksista.” Hannu Ilvesniemi
Lannoitetussa metsässä voidaan joko hakata sama puumäärä aikaisemmin kuin lannoittamattomassa metsässä, tai suurempi määrä samassa ajassa.
Lannoituksen vaikutukset voivat olla paljaalle silmälle hiuksenhienoja. Osalla Karkkilan koealoista ero lannoitetun ja lannoittamattoman välillä näyttäytyy erona kenttäkerroksen runsaudessa.
Silmämääräisesti samannäköisistä kuvioista toiselta voi olla hakattu enemmän puuta.
”Tällaisissa järjestetyissä kokeissa lannoituksen tuoma ero on helpompi esittää, kun vertailukohtana on lannoittamaton ala vieressä”, kertoo tutkimusinsinööri Ismo Kyngäs.
Tietoa metsänlannoituksesta
Kohdennetulla metsänlannoituksella kestävää kasvua ja hiilensidontaa -hankkeen (KoMe) tavoitteena on tutkimuksen ja pitkäaikaisten lannoituskokeiden avulla tuottaa tietoa lannoituksen hyödyistä ja haitoista sekä laatia kriteeristö metsänlannoitukseen soveltuvien kohteiden valintaan.
Euroopan unionin rahoittama hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.
Hankkeen toteuttavat Suomen Metsäkeskus, Luke ja Metsäteho. Valtakunnallinen hanke käynnistyi vuoden 2022 huhtikuussa ja jatkuu vuoden 2024 loppuun.
Vuonna 1980 istutettu Karkkilan koeala on tarjonnut mahdollisuuden seurata puuston kehitystä pitkällä aikavälillä.
”Olemme siinä onnellisessa asemassa, että tällaisia koealoja on perustettu. Kokeet ovat arvokkaita mitatun tiedon tuojia pitkällä aikavälillä tapahtuvista ilmiöistä ja muutoksista”, toteaa Luken tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi.
Ilvesniemen mukaan valtion metsien inventoinnilla (VMI) tai yksityisten talousmetsien metsätaloussuunnitelmilla ei saada samanlaista tietoa toimenpiteiden vaikutuksesta puun koko elinkaareen.
Koealoille tiedot tallennetaan puukohtaisesti ja kattavasti.
Karkkilan kohteiden lisäksi Luke tutkii kangasmetsien ravinnedynamiikkaa ja ravinteisuuden hoitoa kymmenillä koealoilla ympäri Suomen. Menetelminä ovat erilaiset kenttäkokeet.
Tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi (vas.), projektipäällikkö Päivi Liimatta, tutkimusinsinööri Ismo Kyngäs, tutkimusteknikko Veijo Salo ja metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari. Kuva: Carolina HusuMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
