Tutkimus: Vain 38 prosenttia suomalaisista tietää, että metsät kasvavat vuosittain enemmän kuin niitä hakataan

Taloustutkimus ry:n tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että metsät ovat tärkeitä suomalaisille. Globaali luontokato ja ilmastonmuutos herättävät huolta.

Suomalaiset myös toisaalta tiedostavat, että metsiin liittyy keskenään ristiriitaisia tavoitteita.

Vaikka metsät ovat suomalaisille tärkeitä, on kansalaisten metsätietous usein hataraa.

Tutkimuksen mukaan vain 38 prosenttia suomalaisista tietää, että Suomen metsät kasvavat vuosittain enemmän kuin niitä hakataan.

Metsien kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiometriä ja hakkuumäärä on vaihdellut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana 48,3–78,2 miljoonan kuutiometrin välillä.

Suomalaisista 44 prosenttia luulee niin ikään virheellisesti, että valtio tai metsäteollisuus omistaa eniten metsää Suomessa. Vain 41 prosenttia vastanneista tietää, että yksityishenkilöt, joita on 620 000, ovat Suomen metsien suurin omistajaryhmä 60 prosentin omistusosuudellaan.

"Metsäalan kannattaa pitää huolta siitä, että perusfaktat metsän omistuksesta ja hoidosta ovat yleisessä tiedossa. Virheelliset käsitykset vaikuttavat metsistä käytävään keskusteluun", toteaa tutkimuspäällikkö Tommi Saarnio Taloustutkimus Oy:stä.

Metsänomistajat näkevät muita yleisemmin metsäkeskustelun syyksi sen, että vain yhtä intressiä painottavat ryhmät saavat äänensä kuuluviin kokonaisuuden kustannuksella.

Selvä enemmistö kokee, että metsäammattilaisista muodostuu julkinen kuva ennen kaikkea talouskäytön edistäjinä (80 prosenttia) ja asiantuntijoina (78 prosenttia). Nämä tekijät nousivat kärkeen myös vuonna 2022, kun asiaa kysyttiin suoraan metsäammattilaisilta.

Vain 28 prosenttia suomalaisista kokee, että metsäammattilaiset ovat aktiivisia viestijöitä vaikka nähdään, että metsäammattilaisilla olisi kykyä viestiä metsien käytöstä.

”Vastauksista ja avoimesta palautteesta nousi esille, että metsäammattilaisilta kaivataan paljon aktiivisempaa osallistumista julkiseen metsäkeskusteluun”, toteaa tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä Taloustutkimuksesta.

"Talouskäytön edistäminen sekä asiantuntijuus korostuvat ammattikuntaa koskevissa mielikuvissa. Sitä vastoin metsäammattilaisten maine metsän eri arvojen yhteensovittajina saa lähes yhtä paljon vastustusta kuin kannatustakin. Tässä on metsäorganisaatioille mietittävää. Samoin voisi luulla, että puuperäisten tuotteiden kysynnällä ja metsien hoidolla nähtäisiin vahvempi yhteys", kommentoi Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä.

Enemmistön mielestä metsäammattilaiset ovat onnistuneet hyvin, kun heidän kanssaan on asioitu tai keskusteltu. Parhaiten metsäammattilaiset ovat vastaajien mukaan onnistuneet näkemyksien ja tavoitteiden kuuntelemisessa sekä käytännön toiminnan hoitamisesta sovitun mukaisesti. Metsänomistajat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä ja naiset kriittisempiä metsäammattilaisten kanssa asiointiin.

”Metsäammattilaisilla on kykyä, halua ja osaamista viestiä osaamisestaan, mutta viimevuotisen tutkimuksen mukaan vain 28 prosenttia heistä kertoo työnantajansa tukevan tai rohkaisevan osallistumista metsäkeskusteluun. Perusasioiden tietotaso, osaamisen tunnettuus ja arvostuksen nosto onnistuu metsäalan osaajien itsensä kertomana, kukaan muu ei tule sitä tekemään puolestamme”, haastaa Pirttilä metsäalan työnantajia.

Tärkeimpinä metsiin liittyvinä asioina suomalaiset mieltävät monimuotoisuuden, marjastuksen ja sienestyksen, ulkoilun luonnonsuojelun ja maiseman. Metsänomistajille keskimääräistä tärkeämpiä asioita ovat työllisyys- ja työpaikat, paikallistalous, puupohjaiset kuluttajatuotteet, yhteiskunnan rahoittaminen ja metsästys.

Kolme neljäsosan mielestä metsien talouskäyttö on Suomen yhteiskunnan hyvinvoinnille ensiarvoisen tärkeää

Enemmistö vastaajista on samaa mieltä siitä, että metsien talouskäyttö on yhteiskuntamme hyvinvoinnille ensiarvoisen tärkeä (74 prosenttia). Eniten samaa mieltä oleva ryhmä koostuu metsänomistajista, miehistä, 65-79-vuotiaista, pohjois- ja itäsuomalaisista sekä hallituspuolueiden ja keskustan kannattajista.

Vastaajista 64 prosenttia näkee niin ikään Suomen kuuluvan kärkimaiden joukkoon kestävässä metsätaloudessa.

Selvä enemmistö (64 prosenttia) on sitä mieltä, että korvauksia metsänomistajille luonto- ja ilmastonäkökulmien huomioimisesta täytyisi lisätä. Metsänomistajien joukossa vastaava luku on 78 prosenttia.

Taloustutkimus ry:n tutkimuksen tavoitteena oli saada luotettava kuva suomalaisten mielipiteistä metsäammattilaisista ja työn jäljestä metsässä. Tutkimus toteutettiin Metsämiesten Säätiön tilauksesta internetkyselynä lokakuussa 2023.