

Ympäristöministeriö on valmistellut yhdessä Metsähallituksen kanssa valtioneuvoston asetusta Merenkurkun tiettyjen alueiden muuttamisesta luonnonsuojelualueeksi. Merenkurkun luonnonsuojelualueeseen sisältyy noin 2 900 hehtaaria maata ja 56 000 hehtaaria vettä.
Merenkurkun luonnonsuojelu on herättänyt paljon erimielisyyksiä. Ympäristöministeriö myöntääkin tehneensä virheitä Merenkurkun luonnonsuojeluasioissa. Taustalla kummittelee asukkaiden aiemmat kokemukset ja epäluottamus ovat kehittynyt vuosikymmenien aikana.
Nyt ministeriössä halutaan kuunnella herkemmällä korvalla paikallisia ihmisiä. Tämän takia ympäristöministeriö on tilannut ulkopuolisen kartoituksen.
”Merenkurkun luonnonsuojelun ristiriidat ja niiden ratkaisumahdollisuudet” -raportti koostuu noin 40 haastattelusta. Kiistat liittyvät tietoon, tiedon tuottamiseen, luotettavuuteen ja paikallisen tiedon hyödyntämiseen.
”Metsästys on yksi alueen tärkeimmistä käyttömuodoista ja se oli yksi kaikkein eniten keskusteluja aiheuttanut aihe”, vahvistaa Metsähallituksen asiointijohtaja Mikael Nordström, joka on ollut tekemässä kartoitusta.
Eniten närästystä aiheutti metsästyksen rajoitukset ja merimetso-, ja hyljekantojen säätely.
”Alueelle tärkeimpiä ja keskeisiä metsästysmuotoja sekä riistalajeja nostettiin esille. Tällaisia lajeja olivat hylkeet, hirvi, vieraspedot ja eräät vesilinnut. Keskusteluissa toivottiin, että luonnonsuojelualue ei rajoittaisi näiden metsästysmahdollisuuksia ja että se olisi sujuvasti järjestettävissä”, Nordström kertoo.
Suomessa metsästys on pääsääntöisesti kielletty luonnonsuojelualueilla.
Suomessa metsästys on pääsääntöisesti kielletty luonnonsuojelualueilla, jotka ovat Metsästyslain 8 §:n, tarkoittaman alueen eteläpuolella. Metsästyksestä säädetään kunkin luonnonsuojelualueen perustamissäädöksessä. Samoin kansallispuistoissa metsästys on pääsääntöisesti kielletty, mutta sääntöön on poikkeuksia: Pohjois-Suomen kansallispuistoissa metsästys on yleensä sallittu paikallisille ja hirven ja valkohäntäpeuran ajo Etelä-Suomessakin. Lisäksi voidaan tapauskohtaisesti sallia metsästystä.
Metsähallituksen hoitamia kansallispuistoja on 41 kappaletta ja niiden ala on 10 146 neliökilometriä. Luonnonpuistoja on 19 ja ala on 1 540 neliökilometriä.
Yhteensä lakisääteisiä luonnonsuojelualueita, suojelukohteita ja vastaavia on 4 273 kappaletta ja niiden ala on 45 306 neliökilometriä.
Luonnonsuojelu- ja erämaalakien perusteella Suomen pinta-alasta on suojeltu noin 10 prosenttia.
Metsästys ja kalastus ovat luonnon käyttömuotoja, jotka hyvin suunniteltuina ja toteutettuina eivät välttämättä ole ristiriidassa suojelualueen suojelutavoitteiden kanssa. Suojelualueilla tapahtuvan metsästyksen ja kalastuksen arvioinnissa on otettava huomioon se, mitkä kulloinkin ovat juuri kyseisen suojelualueen suojelutavoitteet.
Lähde: Metsähallitus
”Alueiden hajanaisuuden, eri aikoina tehtyjen päätösten ja erilaisten rajoitusten takia metsästäjien on hyvin vaikea olla selvillä, mikä milläkin alueella on kiellettyä tai sallittua, sillä rauhoitussäädöksiä ei helposti etsimälläkään löydy, vaan pitää päästä oikean ihmisen pakeille”, sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.
Hän muistuttaa myös siitä, että täyskielloilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
”Tulee muistaa, että tällä hetkellä emme tiedä mikä riistalaji, tulokaslaji tai uusi vieraslaji muodostuu menestyjäksi. Nämä lajit saattavat yllättäen alkaa viemään elintilaa muilta lajeilta tai muodostaa muita vahinkoja tai riskejä, kuten joidenkin suojeltujen lajien kohdalla on käynyt. Siksi joustava säädösten muutosmahdollisuus olisi tärkeää, jota luonnonsuojelualueiden tai lajien suojelusäädökset eivät nykyisellään ole.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
