

Tämän viikon MT Livessä pureuduttiin tällä kertaa Suomeenkin tiensä löytäneeseen afrikkalaiseen sikaruttoon. Live tarttui asiaan metsänomistajien että metsästäjien näkökulmasta, sillä myös näihin ryhmiin asetetut rajoitukset ovat vaikuttaneet.
UPM Metsän operaatiojohtaja Ville Parkkinen kertasi haastattelussa tämänhetkisen tilanteen ASF:n osalta.
”Tällä hetkellä on olemassa ydinvyöhyke, jossa lähes hengittäminen on kiellettyä. Siellä ovat voimassa tiukat rajoitukset myös metsätaloustoiminnalle. Sitten on laajempi tartuntavyöhyke, jossa käytännössä normaali operointi on sallittua”, Parkkinen kiteyttää.
”Ydinvyöhykkeellä ei käytännössä saa liikkua, mutta tartuntavyöhykkeellä kaikki metsätaloustoimet lukuun ottamatta kulotusta ovat nyt sallittuja.”
”UPM Metsällä puuta kuitenkin ostetaan tartunta-alueella normaalisti, myydään metsänhoitopalveluita tartuntavyöhykkeellä ja nyt myös operaatiot, kuten puunkorjuu, katkonta ja kuljetus ja muut toiminnot ovat palautumassa normaaliksi tällä ohjeistuksella”, Parkkinen kertoo.
Hänen mukaan voimassa ovat kuitenkin desinfiointivaatimukset, jotka koskevat niin kalustoa kuin henkilöitä. Ruokaviraston ohjeistus toimii ohjenuorana eli desinfiointivaatimuksesta huolehditaan. Käytännössä esimerkiksi metsäkoneista poistetaan karkeasti maa-aines ja kone desinfioidaan, jos kone menee tartunta-alueen ulkopuolelle.
”Jos on mahdollista, otetaan painepesuri ja pesu tehdään maastokohteella. Joka paikassa se ei ole mahdollista, koska sähköä tai vettä ei ole saatavilla. Siinä tapauksessa pesu suoritetaan sitten konehallilla tai muussa sopivassa paikassa.”
”Nämä ovat tietyllä tavalla tällaisia aika pieniä, mutta hyvin tärkeitä nyansseja, jotka vaikuttavat siihen työn tekemiseen.”
Parkkinen toteaa kuitenkin, että tämänkaltaisten rajoitusten kanssa pystytään elämään.
”Toivottavaa olisi, että tämänkaltaiset ohjeistukset pystytään pitämään. Tämä on vahva viesti Ruokavirastolle, että jos kielletään metsätaloustoimet ja muut operaatiot, se vaikeuttaa toimialaa ja lisää kustannuksia.”
”Toivottavaa olisi, että tämänkaltaiset ohjeistukset pystytään pitämään.”
Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenuksen mukaan sama ohjeistus koskee käytännössä metsästäjiä, vaikka siviilejä ei voida samalla tavalla määrätä kuin metsäyhtiön työntekijöitä.
”Ruokaviraston ja Metsästäjäliiton suosituksena on se, että ne, jotka tartunta-alueen maastossa liikkuvat eli vaikka metsästäjät, vaikka eivät toki voi tällä hetkellä metsästää, muistaisivat että jos mennään tartunta-alueen ulkopuolelle maastoon, käytettäisiin muita vaatteita kuin mitä on käytetty tartuntavyöhykkellä tai desinfioidaan ne mitä on käytetty. Myös metsästyskoira tulee pestä vyöhykkeen ulkopuolelle mentäessä.”

Molemmat toivovat, että jos tauti leviää ja ohjeistuksia joudutaan uudelleen kiristämään, että Ruokavirasto kävisi enemmän vuoropuhelua siitä, miten rajoituksia tullaan asettamaan.
”Esimerkiksi koneiden desinfioinnista oli alkuun aika ylimalkaiset ohjeet, eivätkä ne soveltuneet suoraan metsäkoneiden puhdistamiseen ja toimintakenttään. Kiitosta pitää antaa siitä, että viranomaiset ja virkamiehet kuuntelivat ja ohjeita muokattiin kuulemisten pohjalta”, Parkkinen kiteyttää.
”Ruokavirasto ei voi mitenkään tietää, miten jollakin tietyllä toimialalla asiat etenee ja miten määräykset vaikuttaa jonkun toimialan toimintaan.”
Samaa mieltä on Teemu Simenius.
”Meidän näkemyksen mukaan siinä on toivomisen varaa, millä lailla uusia säädöksiä tehdään. Sidosryhmiä pitäisi saada paremmin kuulolle esimerkiksi erilaisten yksityiskohtien huomioimisessa. Ruokavirasto ei voi mitenkään tietää, miten jollakin tietyllä toimialalla asiat etenee ja miten määräykset vaikuttaa jonkun toimialan toimintaan.”
Katso lähetys kokonaisuudessaan alta:
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
