
Metsätyöt ja puunkorjuu ehtivät seisoa Kaakkois-Suomessa afrikkalaisen sikaruton tartunta-alueella kuukauden päivät. Tiistaista 1. syyskuuta Ruokavirasto salli metsätaloustyöt ja maanmuokkauksen tartunta-alueella kulotusta lukuun ottamatta.
Ydinalueella koneelliset työt seisovat toistaiseksi.
Korjuutöiden ja maanmuokkauksen salliminen tartunta-alueella on Koneyrittäjät ry:n metsäalan toimialapäällikkö Juha Saarivuoren mukaan helpotus alueen koneyrittäjille.
Kuukauden seisokista koituvat tulojenmenetykset riippuvat Saarivuoren mukaan muun muassa siitä, työskennelläänkö yhdessä vai kahdessa vuorossa.
Jos koneet työskentelevät yhdessä vuorossa, voidaan puhua 1 700 euron tulonmenetyksestä per päivä. Kahdessa vuorossa määrä on tuplasti, eli jopa 3 400 euron luokkaa.
Kun huomioidaan myös esimerkiksi maanmuokkaukseen ja muihin konetöihin aiheutuneet vaikutukset, voi kuukauden työnteon estyminen koko tartuntavyöhykkeen osalta karkeasti arvioituna tarkoittaa Saarivuoren mukaan noin 500 000–1 000 000 euron tulonmenetyksiä alueen koneyrittäjille.
Rajoitukset ovat koetelleet erityisesti pieniä aliurakoitsijoita, joiden toiminta on sidoksissa rajattuun alueeseen tai yksittäiseen toimeksiantajaan.
”Kyllähän se kuukaudessa sitten jo tekee aikamoisen summan. Osalla on saattanut olla jotakin korvaavia töitä, mutta valtaosalla ei”, Saarivuori sanoo.
Kuukauden töiden keskeytymisen vaikutusta yksittäiselle yrittäjälle ei voi Saarivuoren mukaan liikaa korostaa.
”Yksittäisen yrittäjän osalta voidaan puhua kymmenien tuhansien eurojen tulojen menetyksestä. Pienelle yhden korjuuketjun yritykselle, jossa monesti myös yrittäjä toimii koneenkuljettajana, se on suuri taloudellinen menetys ja tarkoittaa myös yrittäjän oman työtulonsa menetystä”, hän toteaa.
”Yksittäisen yrittäjän osalta voidaan puhua kymmenien tuhansien eurojen tulojen menetyksestä. Pienelle yhden korjuuketjun yritykselle, jossa monesti myös yrittäjä toimii koneenkuljettajana, se on suuri taloudellinen menetys ja tarkoittaa myös yrittäjän oman työtulonsa menetystä.”

Myös maa- ja metsätalouskäytössä olleiden koneiden siirto pois vyöhykkeeltä on tartuntavyöhykkeellä sallittua vain pestynä ja desinfioituna.
Pesu- ja puhdistusaineiden hinta ei ole Saarivuoren mukaan kova. Suurin kustannus syntyy pesuissa niiden lukumäärästä. Koneen jatkuva siirtely ja sen myötä toistuva peseminen ja desinfiointi ovat pois kuskin työajasta ja koneen ajasta tuottavassa työssä.
Tartunta-alueen rajan ylitykset pyritään Saarivuoren mukaan minimoimaan hyvällä leimikkosuunnittelulla. Ison tartunta-alueen hyvä puoli on se, että työmaita löytyy poistumatta sen rajojen yli.
”Tartunta-alueelle on varmasti kertynyt tekemätöntä työmaata jonoon sen verran, että pystytään sillä tartuntavyöhykkeellä nyt järkevästi toimimaan niin, ettei tarvitse edestakaisin mennä yli rajan”, hän kuvailee.
Desinfioinnin aiheuttamista kuluista huolimatta Saarivuoren mukaan keskeistä kuitenkin on, että töihin päästään.
”Lähtökohtaisesti kyllähän nämä pesu- ja desinfiointikustannukset on nimellisiä verrattuna aiheutuneisiin tulonmenetyksiin.”
Tartunta-alueella toimivan Metsähoitoyhdistys Kaakon toiminnanjohtaja Jarmo Haimila iloitsee metsätöiden jatkumisesta.
”Maailmanloppu ei tullutkaan”, hän toteaa huojentuneena.
Kun tieto metsätöiden sallimisesta tiistaina 1. syyskuuta tuli, alkoivat raivaukset ja maanmuokkaukset heti keskiviikkoaamusta. Yhdistyksessä päästiin lähes normaaliin työrytmiin ja lomautuksilta vältyttiin.
Reilun kuukauden tauon jälkeen vauhtia on kiristettävä, jotta rästit saadaan kuitattua. Jos maa pysyy sulana pitkälle syksyyn, ehditään maanmuokkaukset ensi vuoden istutustöitä varten vielä hyvin tehdä.
”Että isoilla panoksilla tuossa sinällään pelattiin.”
Vaikka tartuntavyöhykkeellä voidaan jälleen tehdä metsätöitä, seisoo 7 000 hehtaarin suuruisella ydinalueella jumissa yhä yksittäisiä työmaita ja merkittävän kokoisia metsäaloja.
Ydinalueelle jäänyt alue on vain murto-osa Mhy Kaakon toiminta-alueesta, mutta siellä metsää omistaville tilanne on edelleen hankala, Haimila muistuttaa. Kaavaillun puukaupan lykkääntyminen voi lykätä kriittisiäkin investointeja.
”Yksittäisen ihmisen tuska ei häviä siitä sinällään mihinkään”, Haimila muistuttaa.
Tartunta-alue laajeneminen peitti alleen Kaakon toiminta-alueetta olevan Haminan. Yhdistyksen toimialueen neljästä kunnasta vain Luumäki jäi alueen ulkopuolelle.
Jos metsätyökielto olisi koskenut koko laajennettua tartunta-aluetta, olisi tilanne ollut Haimilan mukaan ollut kestämätön.
”Että isoilla panoksilla tuossa sinällään pelattiin”, hän toteaa.
Erityisesti tartunta-alueelle jääneelle Miehikkälälle metsätalous on Haimilan mukaan elintärkeä ala. Metsätöiden jatkuminen tartunta-alueella on myös näkynyt lähes välittömästi mhy:n asiakkaiden aktiivisuudessa.
”Esimerkiksi leimaustilauksia tulee nyt sitten vähän semmoisena kiireellisenä, että nyt tässä nopeasti saadaan leimikkoja puukauppaan”, Haimila kertoo.
”Ihan selkeästi kyllä meillä on taas tekemisen meininki täällä. Ja tukkipuun hintakin on alueella korkealla.”
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
