Kakkois-Suomen ASF-tartuntavyöhyke ja ydinalue. Kartalla aluerajaus maanantaina 24.8. Kuva: Ruokavirasto
“Joka päivä painitaan tämän asian kanssa” – ASF-rajoitukset ajavat koneyrittäjiä tiukkaan paikkaan
Vaihtoehtoisten urakoiden löytäminen tartuntavyöhykkeen ulkopuolelta on Koneyrittäjät ry:n mukaan äärimmäisen vaikeaa.Tilaajalle
Luumäkeläisen korjuuyritys Luukolmio Oy:n toimitusjohtajan Vesa Hyypiän mukaan yrityksen yrittäjäverkostossa olevasta kahdestatoista korjuuketjusta noin puolet seisoo odottamassa. Kuva: Sanne Katainen, Lari Lievonen, Vesa Hyypiä, koonnut: Elias PiilolaPuunkorjuutyöt kiellettiin afrikkalaisen sikaruton tartuntavyöhykkeellä Ruokaviraston päätöksellä heti ensimmäisen tartunnan tultua ilmi heinäkuun lopussa Suomen kaakkoisrajalla.
Monien koneyrittäjien työt alueella seisahtuivat käytännössä seinään.
Näin kävi myös luumäkeläisen korjuuyritys Luukolmio Oy:n hakkuutöille. Toimitusjohtaja Vesa Hyypiän mukaan yrityksen yrittäjäverkostossa olevasta kahdestatoista korjuuketjusta noin puolet seisoo odottamassa.
Tilanne on Hyypiän mukaan todella haastava. Puunkorjuuta on toistaiseksi pyöritetty tartunta-alueen ulkopuolisella alueella.
”Joka päivä painitaan tämän asian kanssa, että miten päästäisiin eteenpäin. Jos tilanne jatkuu vaikka tästä vuoden ylikin, niin tilanne on hankala yrittäjien kannalta.”
Koneyrittäjät ry:n metsäalan toimialapäällikkö Juha Saarivuori jakaa Hyypiän huolen. Alan sopimusrakenne ja markkinatilanne tekevät vaihtoehtoisten urakoiden löytämisen tartuntavyöhykkeen ulkopuolelta äärimmäisen vaikeaksi.
”Nyt ja varsinkin rajoitusten jatkuessa pitkään olisi syytä kantaa yhteisvastuuta myös koneyrittäjille aiheutuvista kuluista ja tuotannon menetyksistä.”
Näin tehtiin myös hänen mukaansa Ruotsissa, jossa puunkorjuuyrittäjille maksettiin korvausta.
Epätietoisuus tilanteen kestosta on herättänyt Hyypiän mukaan huolta konekuskien keskuudessa. Palkkaa pitäisi tulla, ja jokaisella oma talous pyöritettävänään.
”Kyllä samassa veneessä ollaan kaikki. Toivotaan vain, että tämä tilanne laukeaisi, mutta pahalta näyttää.”
Luukolmion työmaita jäi Hyypiän mukaan tartuntavyöhykkeelle merkittävä määrä.
”Työllistämme välillisesti noin 50 työntekijää ja tällä hetkellä heistä lähes 20 on työttömänä. Merkittävästä asiasta on siis kyse.”
Yrittäjien pelkona on, että tartunta-alue kasvaa ja toiminta rajoittuu entisestään.
”Työllistämme välillisesti noin 50 työntekijää ja tällä hetkellä heistä lähes 20 on työttömänä. Merkittävästä asiasta on siis kyse.”
Tartunta-alueella toimivan metsänhoitoyhdistys Kaakolla jopa 37 prosenttia yhdistyksen toiminta-alueesta jäi mottiin rajatulle tartuntavyöhykkeelle.
Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Haimilalla on takanaan lähes neljänkymmenen vuoden ura metsänhoitoyhdistyksellä. Yhdistystä koetteleva ASF-kriisi kuitenkin varjostaa häämöttävää eläköitymistä.
”Tätä kirsikkaa kakun päälle ei olisi kyllä kaivattu”, hän toteaa.
Puukauppa tartuntavyöhykkeellä on Haimilan mukaan tällä hetkellä huomattavan vähäistä. Myös tila-arvioiden toimeksiantoja on jo peruuntunut Miehikkälän ja Virolahden alueilla.
Yhdistyksen toiminta-alueesta Haminan ja Luumäen alueet ovat ainakin toistaiseksi tartuntavyöhykkeen ulkopuolella, joten noin 63 prosentilla yhdistyksen pinta-alasta toiminta on jatkunut normaalisti.
Asiakaskunnassa tilanne on herättänyt kysymyksiä tulevasta.
”Helposti ehkä ajatellaan, että puuthan kasvat metsässä ja säilyvät siellä säästössä. Alueellamme on kuitenkin myös kirjanpainajatuhoa ja maannousemasientä. Eli kyllä siellä puuta kuoleekin, jos hakkuut kovasti lykkääntyvät”, Haimila sanoo.
Koko metsänhoitoyhdistys Kaakon alueen liikevaihto on vuosittain 2,7 miljoonan euron luokkaa. Kun tästä lohkeaa tartunta-alueelle jäävän 37 prosentin verran pois, on vaje vuositasolla miljoonan luokkaa.
Tautitilanne kurittaa maatalouden lisäksi Haimilan mukaan tuntuvasti myös metsäalaa. Tartuntavyöhykkeen alueen metsätalouden kassavirta, eli kantorahatulot, urakoinnit ja muut metsäalan työt, on noin 45 miljoonan euroa.
Tästä kantorahojen osuus on noin 30 miljoonaa euroa, loput 15 miljoonaa muuta metsätalouden toimintaa kuten työntekijöiden ja urakoitsijoiden palkkoja sekä autoilijoiden tuloja.
Koko metsänhoitoyhdistys Kaakon alueen liikevaihto on vuosittain Haimilan mukaan 2,7 miljoonan euron luokkaa. Kun tästä lohkeaa tartunta-alueelle jäävän 37 prosentin verran pois, on vaje vuositasolla miljoonan luokkaa.
Ilman moottorikäyttöisiä työvälineitä tehtävät metsätaloustyöt, kuten istutus, käsikylvö ja taimikon heinäys, ovat alueella sallittuja. Metsäasiantuntija voi myös jalkautua maastoon, kunhan noudattaa ohjeistusta jalkineiden desinfioimisesta siirtyessään tartuntavyöhykkeen ulkopuolelle.
Koska tartuntavyöhykkeillä ei saa liikkua koneellisella kalustolla, jäävät tälle syksylle suunnitellut maanmuokkaukset Haimilan mukaan todennäköisesti alueella tekemättä. 145 hehtaarin jääminen muokkaamatta iskee paitsi alueen maanmuokkausyrittäjiin, myös ensi vuoden kevätistutuksiin.
”Jos tässä ei jotakin höllennyksiä tule, noin 250 000 tainta jää ensi keväänä meiltä vastaanottamatta ja näin välittämättä ja istuttamatta”, Haimila kertoo.
Ruotsissa vuonna 2023 jyllännyt ASF rajoitti metsätöitä tietyillä alueilla jopa yli vuoden ajan. Samalla mallilla Suomen tartunta-alueella metsätyöhön päästäisiin aikaisintaan vuoden päästä.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
