Viro torjuu ASF:ää pääasiassa pitämällä villisikakantaa aisoissa – ”Rajoituksissa ei olisi paljon järkeä”
Viron metsästäjäliitto arvioi, että maan ASF-tilanne on tällä hetkellä enemmän tai vähemmän hallinnassa, vaikka tautiin sairastuneita villisikoja löydetään edelleen viikoittain.Tilaajalle
Villisikojen kokonaismetsästysmääräksi vuodelle 2026 on asetettu 12 600 yksilöä. Kuva: Pixabay”Päätavoitteenamme tänä vuonna oli estää viruksen leviäminen sikatiloille ja hidastaa taudin leviämistä villisikojen keskuudessa”, Viron metsästäjäliiton metsästysneuvoja Marko Vinni kiteyttää.
Hänen mukaansa tavoite on tältä osin saavutettu, sillä virus ei ole tänä vuonna riehunut yhdelläkään sikatilalla. Toisaalta virusta ei ole saatu kokonaan hävitettyä villisikakannasta, ja uusia tautitapauksia löydetään 1–2 viikossa. Löydökset saadaan joko kuolleena löydetyistä tai metsästetyistä villisioista.
ASF levisi Viroon todennäköisesti Latviasta.
”Jälkiviisaana meidän olisi pitänyt olla paremmin varautuneita tautiin, mutta nukuimme asian suhteen ja nyt viimeiset vuodet olemme käsitelleet seurauksia.”
”Jälkiviisaana meidän olisi pitänyt olla paremmin varautuneita tautiin.”
Viro on suhtautunut tautiin eri tavoin, eikä siellä ole koskaan ollut rajoitusvyöhykkeitä, kuten Suomessa ja Ruotsissa.
”Koska virus leviää villisikojen keskuudessa kaikkialla Virossa, näissä rajoituksissa ei olisi paljon järkeä. Kaikki voivat siis liikkua vapaasti kaikkialla, eikä metsätalous- tai maatalousaloilla ole rajoituksia”, Vinni toteaa.
Virossa ei myöskään investoida kalliisiin ratkaisuihin, kuten aitoihin, vaan metsästäjiä käytetään etulinjassa. Metsästyksellä pyritään minimoimaan villisikojen määrää.
”Villisikakanta onkin saatu laskettua melko alhaiselle tasolle, ja metsästäjät työskentelevät ahkerasti joka päivä tämän eteen.”
Vinni korostaa, että villisiat ovat erittäin tärkeä osa Viron ekosysteemiä, eikä ekologista tasapainoa haluta horjuttaa.
”Tavoitteenamme ei siis ole hävittää villisikoja, vaan vähentää niiden määrää kolmeen villisikaan tuhatta hehtaaria kohti. Metsästäjäliiton mukaan tärkeintä on valtion ja metsästäjien välinen yhteistyö ja tarvittavat toimenpiteet, joilla tuetaan metsästäjiä tavoitteen saavuttamisessa.”
Näin metsästystä tehostetaan Virossa
Kesäkaudella (touko-syyskuu) metsästyksen tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi maksetaan metsästystukea. Maatalousvyöhykkeillä tukea maksetaan 100 euroa jokaisesta metsästetystä villisiasta. Vyöhykkeiden ulkopuolella tuki on 35 euroa jokaisesta metsästetystä villisiasta.
Tuen lisäksi maksetaan ympäri vuoden 125 euroa jokaisesta metsästetystä emakosta ja 12,50 euroa verinäytteen ottamisesta. Verinäytteet on otettava kaikista metsästetyistä ja kuolleena löydetyistä villisioista koko Virossa Hiidenmaata lukuun ottamatta.
Lisäksi maksetaan tukea kuolleina löydettyjen villisikojen hävittämiseen.
Lisäksi metsästäjät saavat:
– Ilmaisia trikiininäytteitä.
– Drooneja. Valtio on ostanut metsästäjille viisi droonia, joita käytetään droonivalvontaan sikatilojen ympäristössä. Työtä myös rahoitetaan valtion tuella.
– Bioturvarahoitusta. Metsästysseurat voivat hakea bioturvallisuusrahoitusta rakentaakseen tai varustaakseen lahtivajansa bioturvallisemmiksi.
Näiden toimenpiteiden lisäksi valtio ostaa villisian ruhoja ja säilöö niitä. Säilykkeet menevät muun muassa puolustusvoimille, vähävaraisille perheille ja ruokapankeille.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
