Valtaosa metsänomistajista hyväksyy kuitupuun polttamisen energiakriisin myllerryksessä – polttoon ajautuminen huolestuttaa metsäteollisuutta

Metsänomistajat suhtautuvat myönteisesti ainespuun polttamiseen energiakriisin aikana.

Syksyn Metsätutka-kyselyssä tiedusteltiin, hyväksyvätkö metsänomistajat ainespuun käytön polttopuuksi nykyisessä kriisitilanteessa.

Vastaajista 45 prosenttia sanoo hyväksyvänsä puun polttamisen energiaksi kriisiaikana. Jossain määrin energiakäytön sallii 32 prosenttia. Joka viides ei hyväksy puun polttamista juuri lainkaan tai ollenkaan, ja kolme prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Ainespuu viittaa harvennus- ja päätehakkuilta saatavaan jalostuskelpoiseen puutavaraan eli käytännössä kuitupuuhun ja tukkiin. Polttoon menevä ainespuu on kuitenkin yleensä ensiharvennuksilta kertyvää kuitupuuta.

Energiapuun kysyntä on kasvanut tänä vuonna roimasti, kun hakkeen tuonti Venäjältä loppui kesällä kokonaan.

Metsäteollisuuden sivuvirrat ja hakkuutähteet eivät riitä kattamaan Venäjän-tuonnin jättämää aukkoa, minkä vuoksi energiayhtiöt joutuvat kilpailemaan kotimaisesta puusta metsäyhtiöiden kanssa. Energiapuusta saatetaan maksaa lisääntyneen kysynnän takia paikoin jo saman verran tai jopa enemmän kuin kuitupuusta.

Metsäteollisuudella on tällä hetkellä aito huoli siitä, että jalostuskelpoista puuta ohjautuu polttoon. Samaan aikaan metsänhoitotoimet jäävät tekemättä, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

”Nuoren metsän hoidon rästejä on jäänyt paljon tekemättä ja kemeravaroja käyttämättä. Lisäksi metsäteollisuuden hakkuilta tulee paljon hakkuutähteitä energiaksi.”

”On tietysti ymmärrettävää, että kodit on pidettävä läpiminä. Myös kriisiaikana täytyisi pitää järki päässä ja minimoida kaikin keinoin vahingot kansantaloudelle ja vientiteollisuudelle.”

Kyselyn perusteella suopeimmin puun energiakäyttöön suhtautuvat palkansaajat. Heistä 83 prosenttia sallii täysin tai jossain määrin puun polttamisen energiaksi. Viljelijä-metsänomistajista, yrittäjistä ja eläkeläisistä näin ajattelee keskimäärin kolme neljästä.

Miehet ovat hieman naisia myötämielisempiä puun energiakäytölle. Kun miehistä polttamisen hyväksyy täysin tai jossain määrin 79 prosenttia, naisilla vastaava luku on 71 prosenttia.

Toisaalta miehet olivat jyrkemmin myös energiakäyttöä vastaan. Heistä 12 prosenttia ei hyväksy polttamista lainkaan, kun taas naisissa vastaava osuus on 9 prosenttia.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna myönteisimmin puun polttoon suhtautuvat 45-vuotiaat ja sitä nuoremmat. Heistä puun energiakäytölle vihreää valoa näyttää useampi kuin joka toinen, ja joka kolmas hyväksyy sen jossain määrin.

46–59-vuotiaista neljä viidestä sallii polttamisen täysin tai jossain määrin. Yli 60-vuotiaista näin ajattelee kolme neljästä.

Maantieteellisesti Järvi-Suomessa metsää omistavat suhtautuvat puun polttamiseen sallivimmin. Heistä useampi kuin joka toinen pitää puun polttamista energiaksi täysin hyväksyttävänä. Etelässä ja pohjoisessa näin ajattelee 40 prosenttia metsänomistajista.

Myös tilakoko vaikuttaa mielipiteeseen. Puun polttamista energiaksi ei hyväksy lainkaan tai juurikaan reilu viidennes niistä, jotka omistavat metsää alle 20 hehtaaria. Kun tilakoko ylittää 50 hehtaaria, harvempi kuin joka viides suhtautuu polttoon kielteisesti.

Joka toinen vuosi puuta myyvät ovat sallivimpia poltolle. Heistä täysin tai jossain määrin polton hyväksyy 93 prosenttia. Harvemmin puuta myyvät suhtautuvat polttoon hieman kielteisemmin.

EU:n parlamentti linjasi toissa viikolla, että metsäbiomassa lasketaan jatkossa uusiutuvan energian tavoitteeseen ja tukien piiriin vain nykyisellä käyttömäärällä.

Uusiutuvan energian direktiivin päivittämisen tavoite on ohjata puuta polttamisen sijaan pitkäikäisiin tuotteisiin. Myös hallitusohjelmassa linjataan, ettei ainespuuta saisi ohjautua polttoon.

”Olisi hyvä muistaa, että Brysselissä on maalattu kuvaa Suomesta metsien ainespuun polttajana. Omilla toimilla ei kannata laittaa vettä myllyyn, vaan tehdä metsänhoidon toimenpiteet ajallaan ja viedä asiaa sitä kautta eteenpäin”, Niemi painottaa.

Kantar TNS Agri Oy:n toteuttamaan MTK:n Metsätutka-kyselyyn vastasi syyskuun alkupuolella 550 metsäkeskuksen rekisteristä poimittua suomalaista metsäomistajaa.