• Talteen otettu hiilidioksidi voi päätyä limsapulloon tai muovin raaka-aineeksi ‒ Metsä Group uranuurtajana hiilidioksidin talteenotossa

    Tehtaiden piipuista talteen otettu hiilidioksidi ei välttämättä päädy ilmakehään lainkaan. Metsä Groupin Rauman sellutehtaan hiilidioksidin talteenottohanke avaa näkymän siihen, miten teollisuuden päästöistä pyritään rakentamaan uusia tuotteita ja kokonaan uusia markkinoita.
    Tilaajalle
    Rauman sellutehtaalla pilotoitiin hiilidioksidin talteenottoa viime vuonna.
    Rauman sellutehtaalla pilotoitiin hiilidioksidin talteenottoa viime vuonna. Kuva: Juha Sinisalo
    Metsä|Metsäteollisuus
    24.7.202606:00
    Aida Salminen

    Metsä Groupin Rauman sellutehtaan yhteyteen on suunnitteilla hiilidioksidin talteenottolaitos. Sen nimelliskapasiteetti olisi noin 100 000 talteen otettua hiilidioksiditonnia vuodessa.

    Hanketta pilotoitiin vuonna 2025 ja investointipäätös talteenottolaitoksesta voitaisiin tehdä aikaisintaan vuoden 2027 alkupuolella.

    Hiilidioksidi otetaan talteen tehtaan savukaasuista. Ensin tehtaan savukaasuista seulotaan hiilidioksidi erilleen. Sitten talteen otettu hiilidioksidi nesteytetään painetta nostamalla, jonka jälkeen se on valmis kuljetettavaksi erilaisiin käyttökohteisiin.

    Mitä talteen otetulla hiilidioksidilla voitaisiin sitten tehdä?

    Metsä Groupin innovaatioyhtiön Metsä Springin toimitusjohtajan Niklas von Weymarnin mukaan talteen otetulla hiilidioksidilla on kaksi pääkäyttökohdetta.

    ”Ensimmäinen on se, että hiilidioksidi säilötään maan uumeniin. Jonkun vaan pitää maksaa siitä, että se otetaan talteen ja säilytetään siellä maan uumenissa. Tämä polku tulee luultavasti 2030-luvulla olemaan merkittävä. Sitten tämä toinen polku on se, että hiilidioksidi myydään teollisuudelle raaka-aineena, ja silloin teollisuus voi jalostaa siitä erityyppisiä tuotteita”, von Weymarn kertoo.

    Hiilidioksidia voidaan käyttää raaka-aineena muun muassa kemian- ja polttoaineteollisuudessa, ja sillä voidaan korvata fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.

    Hiilidioksidista ja vedystä voidaan tehdä metanolia, josta voidaan tehdä muovien raaka-aineita.

    Toisaalta talteen otettua hiilidioksidia voidaan käyttää myös muun muassa elintarviketeollisuudessa, esimerkiksi hiilihapotetuissa juomissa ja elintarvikepakkausten suojakaasuna. Lisäksi talteen otettua hiilidioksidia voidaan käyttää kasvihuoneissa hiilidioksidilannoitteena.

    Jokaisen tehtaan savukaasujen koostumus on erilainen. Vaikka teknologia hiilidioksidin talteenottoa varten oli jo aiemmin olemassa, oli sitä käytetty lähinnä fossiilisen hiilidioksidin talteenottoon. Biogeenisen hiilidioksidin talteenoton pilotointikokeilu 2025 osoitti, että hiilidioksidin talteenotto olisi mahdollista Raumalla.

    ”Jos haluamme laajentaa muihinkin tehtaisiin, meidän pitää ensin tutkia niiden savukaasujen koostumukset.”

    Isoimmat riskit liittyvät siihen, että asiakkaita ei ole. Markkina on niin uusi, että myös ostajien tuotantolaitokset ovat vasta rakenteilla.

    ”Asiakastehtaita ei ole vielä olemassa, vaan heidänkin pitää tehdä investointipäätös suurin piirtein samaan aikaan kuin meidän. Usean eri yhtiön päätöksenteon synkronointi onkin hankkeen suurin haaste.”

    Investointi on kallis. Hiilidioksidin talteenotto isoista laitoksista voi maksaa jopa miljardin. Rauman sellutehtaalle kustannus olisi kymmenien miljoonien eurojen suuruinen.

    Metsä Group on hakenut investointiavustusta työ- ja elinkeinoministeriöltä. Tuen suuruus voi olla enintään 30 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Ministeriö tekee tukipäätökset tänä syksynä.

    Hiilidioksidin talteenotto nykyteknologialla vaatii paljon höyryä. Rauman sellutehdas valikoitui talteenottolaitoksen sijainniksi muun muassa siitä syystä, että siellä hiilidioksidin talteenotto on saatavilla olevan höyryn kannalta paras paikka.

    ”Jos me haluamme ottaa enemmän hiilidioksidia talteen Raumalla, tai vaikka Kemissä, niin meidän pitää sen talteenottoinvestoinnin lisäksi investoida myös höyryntuotantoon. Eli siitä tulee entistä suurempi investointi.”

    Sen takia tasapainon löytyminen investointien kokoluokissa on tärkeää.

    Metsä Group synnyttää 12 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuosittain. Raumalle mahdollisesti tuleva ensimmäinen kaupallisesti toimiva laitos ottaisi talteen 0,1 miljoonaa tonnia vuodessa.

    Vaikka Rauman sellutehtaan osuus kokonaispäästöistä on pieni, von Weymarnin mukaan kaikki keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kannattaa ottaa käyttöön. Eteneminen pienin askelein näin alussa on myös perusteltua, kun koko arvoketju on vasta syntymässä.

    EU:lta tulee mahdollisesti lisäsysäys hiilidioksidin talteenottoon. Komission 17.7.2026 antamassa ehdotuksessa päästökauppadirektiivin uudistamiseksi myös hiilidioksidin talteenotto otettaisiin mukaan päästökauppaan. Se loisi mahdollisesti lisää kysyntää talteenoton ratkaisuille.

    Lisää aiheesta
    • Metsä Fibre oy:n Rauman sellutehdas.

      Metsäteollisuus | Metsä Group aikoo ottaa hiilidioksidia talteen Raumalla ‒ ”Vaatii alkuvaiheessa julkista tukea”

    • Suomen Vetylaakso ry:n toimitusjohtaja Jami Holtari.

      Energia | Vety voisi tehdä hiilidioksidista teollisuudelle tulonlähteen

    • Luken mukaan metsäteollisuuden hiilipäästöjen jalostaminen voisi nousta miljardibisnekseksi.

      Metsäteollisuus | Metsäteollisuuden murros: Hiilitalous tarjoaa miljardibisnestä alueille

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    hiilidioksidi
    hiilidioksidin talteenotto
    Metsä Group
    sellutehdas
    ilmastonmuutos
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ohjaamojousitus on noussut monilla markkinoilla tärkeäksi markkinavaltiksi. Sampo Rosenlew Oy esitteli myös oman kuormatraktoreihin kehitetyn hydraulisen ohjaamojousituksen protoversion.

    Koneviesti | Metsäkoneiden toiminnallisuuksia kehitetään pienissäkin yksityiskohdissa – suomalaiset yritykset hienosäädössä vahvoilla

  • Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Metsäkoneurakointi sukeltaa vakaalta pohjalta sumuun ‒ FinnMETKO 2026 antaa osviittaa alan investoinneista

  • Risutec Oy on viime vuosina panostanut myös jatkuvatoimisten istutuskoneiden kehittämiseen.

    Koneviesti | John Deere Forestry ostaa Risutec Oy:n – toiminta jatkuu Nakkilassa