Vessapaperien kotimaisuudessa iso ero kaupparyhmien välillä – Metsä Tissuen johtaja kehottaa pohtimaan huoltovarmuutta

Suomalaiset Lambin ja Serlan pehmopaperit eli wc- ja talouspaperit sekä nenäliinat ovat lähituotteita. Niiden valmistuksessa Metsä Tissuen Mäntän tehtaalla käytetään omilta tehtailta saatavaa ensikuitua 70 prosenttia ja kierrätyskuitua 30 prosenttia.

Metsä Tissuen Mäntän pehmopaperitehtaalla on käynnissä toiminnan kehittäminen, joka parantaa tehtaan energiatehokkuutta ja pidentää tehtaan elinkaarta. Tarkoitus on päästä tilanteeseen, jossa tuotteet valmistetaan täysin ensikuidusta eli puhtaasta puukuidusta.

”Suomessa tullaan valmistamaan kaikki pehmopaperi 5–10 vuoden kuluttua ensi- eli neitseellisestä kuidusta”, kertoo Metsä Tissuen toimitusjohtaja Esa Kaikkonen.

Metsä Tissuen Mäntän tehtaan lisäksi pehmopaperia valmistetaan Suomessa ruotsalaisen Essityn tehtaalla Nokialla. Siellä valmistetaan Lotus-merkin papereita.

Kierrätysmateriaalien puhdistaminen ja käsitteleminen hygieeniseksi pehmopaperiksi on kallista. Kierrätyspaperia ei ole myöskään enää saatavilla kattavasti.

”Kun ihmiset siirtyivät koronavuosina toimistoilta etätöihin, ei eurooppalaista toimistopaperia riittänyt kierrätyskuiduista valmistetun pehmopaperin valmistukseen. Sitä jouduttiin tuomaan Saksan tehtaallemme New Yorkista asti”, Kaikkonen kertoo.

Vessapaperia ei kannata kuljettaa myyntiin yli 500 kilometrin päähän tehtaasta, sillä siinä on paljon ilmaa, ja se vie paljon kuljetuskapasiteettia. Suurin syy on kuitenkin markkinatilanteessa.

”Kilpailukyky menetetään, mitä pidemmälle vessapaperia kuljetetaan” , Kaikkonen sanoo.

Kuluttajatutkimusten mukaan kuluttajat valitsevat vessapaperin hinta-laatusuhteen mukaan, toiseksi tärkein on brändi ja kolmanneksi eniten arvostetaan kotimaisuutta.

”Suomalaisille on vaikea tuoda uutta brändiä, sillä tuttuja merkkejä ostetaan mielellään. Myös kaupan omat merkit myyvät hyvin”, S-ryhmän myyntipäällikkö Rauna Junnila kertoo.

S-ryhmän kaupoissa myydään joka kuukausi 2,2–2,4 miljoonaa pakettia vessapaperia. Luku on pysynyt samana vuodesta 2022 alkaen.

Junnilan mukaan ketjun kaupoissa myytävistä pehmopapereista 28 prosenttia on valmistettu ulkomailla. Luku on sama myös vessapaperien osalta.

”Syy ulkomaisen pehmopaperin myyntiin on kampanjoissa tai sitten ostetaan tiettyjä eriä. Nämä paperit tuodaan Baltiasta ja muualta Euroopasta.”

Omat merkit eli Xtra ja Coop on valmistettu Liettuassa ja Ruotsissa. Kotimaista-merkin tuotteet on valmistettu Suomessa, mutta Junnila ei halua tarkemmin kommentoida, kumpi paperitehdas ne valmistaa.

Kilpailijan eli K-ryhmän kaupoissa suomalaisen pehmopaperin osuus on suurempi.

"K-ruokakaupoista myydyistä wc- ja talouspapereista sekä nenäliinoista yli 90 prosenttia on kotimaista alkuperää. Meillä on markkinoiden laajin kotimaisten pehmopapereiden valikoima, ja kotimaisten papereiden myynnin osuus on tänä vuonna jopa kasvanut verrattuna viime vuoteen”, kertoo K-ryhmän osto- ja myyntijohtaja Sirpa Koppinen-Lindström sähköpostitse.

Kotimaisen tuotannon kasvattaminen olisi mahdollista.

”Jos suomalaisen pehmopaperin kysyntä kasvaisi, me pystymme vastaamaan siihen tehdasinvestoinneilla. Myös huoltovarmuusnäkökulmia on syytä pohtia”, Kaikkonen vakuuttaa ja jatkaa.

”Meillä on yrityksenä isot vastuullisuustavoitteet, joita myös asiakkailtamme vaadimme. Haluamme vähentää päästöjä tehtailla ja tehtaiden ulkopuolella. On mielenkiintoinen kysymys, mitä kaupan ketjut tekevät kuluttajien puolesta näissä kysymyksissä.”

Kaikkosen kanssa on helppo olla samaa mieltä. Kauppa valitsee ja kuluttaja päättää kukkarollaan, mutta on vaikea ymmärtää, miksi pehmopaperia tuodaan tänne niin paljon ulkomailta.

Sisäänostohinnat ovat luultavasti halvemmat, mutta ulkomainen pehmopaperi on suomalaista epäekologisempaa jo logistiikankin osalta.

Ulkomaisen pehmopaperin ostaja ei kuitenkaan tue kotimaista teollisuutta ja kansantaloutta.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.