Näin Suomen riistakeskus vastaa Luonnonsuojeluliiton väitteisiin

Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisi tiedotteen, jossa väitti Suomen riistakeskuksen myöntäneen suden poikkeuslupia väärin perustein. Luonnonsuojeluliiton mukaan kymmenen suden kaatolupa olisi myönnetty ilman todellisia tai hakemuksessa kuvattuja vahinkoja.

Suomen riistakeskus haluaa oikaista muutamia esitettyjä väitteitä. Poikkeuslupapäätösten perusteena ovat aina viranomaisselvitykset, ei pelkästään hakijoiden oma kertomus.

Poikkeuslupaprosessiin sisältyy laaja selvitysvelvollisuus, ja päätökset perustuvat aina viranomaisten varmistamaan dokumentaatioon. Riistakeskuksen käytössä ovat muun muassa poliisin ja maaseutuelinkeinoviranomaisten lausunnot, Tassu-havaintoaineistot, karkotusraportit, riistavahinkorekisterin tiedot ja muut tapauskohtaiset selvitykset ja valvontatiedot

Hakijan tekemä sähköinen hakemus toimii ainoastaan lähtökohtana lupapäätöksen tekemiselle. Riistakeskuksen mukaan on tavallista, että hakijan näkemys tilanteesta poikkeaa merkittävästi siitä, mitä riistakeskuksen selvityksessä sittemmin todetaan. Tätä eroa ei Luonnonsuojeluliiton tarkastelussa ole huomioitu.

”Vaikka hakija saattaa esittää hakemuksessa useita väitteitä tai uhkakuvia, lupapäätöksessä hyväksytään vain se peruste, jonka viranomaiset ovat selvityksissään voineet vahvistaa”, riistakeskuksen tiedotteessa todetaan.

Luonnonsuojeluliitto nosti esiin tapauksia, joissa dokumentaation väitetään olleen puutteellista. Riistakeskuksen mukaan on tärkeää todeta, että puutteellinen hakemus ei johda puutteelliseen päätökseen, koska riistakeskus täydentää kokonaiskuvan hankkimalla tarvittavat lausunnot ja selvitykset.

Jos poikkeusluvan edellytykset eivät täyty, lupaa ei myönnetä, riistakeskus kiteyttää