Suurpetovahingot pitää asiantuntijan mukaan osata ennakoida – ”Asiat pitää olla valmisteltuna jo ennen kuin mitään tapahtuu”
Tarve suurpetojen vahinkoperusteisten poikkeuslupien hakuun kasvaa iltojen pimetessä. Lupia myönnetään kuitenkin harvoin yhden vahingon perusteella.Tilaajalle
Susien aiheuttamat vahingot lisääntyvät iltojen pimetessä. Kuva: Sami Karppinen”Susien ja karhujen tekemät pihakäynnit ja vahingot todennäköisesti lisääntyvät syksyllä”, tohmajärveläinen Mika Piiroinen ennustaa ja kertoo, että Ilomantsissa sudet ovat jo päättyneen viikonlopun aikana tappaneet kuusi lammasta.
Hän muistuttaa, että tähän tilanteeseen kannattaa varautua ennakolta, mikäli mielii saada petoja poistettua koti- tai tuotantoeläinten kimpusta.
”Asiat pitää olla valmisteltuna jo ennen kuin mitään tapahtuu”, Mika Piiroinen tähdentää.
Tämä johtuu siitä, että uhkaa tai vahinkoa aiheuttavan suurpedon karkotukseen tai pyyntiin voi hakea poikkeuslupaa, mutta luvan myöntävä riistakeskus voi antaa luvan vain, jos perusteet ovat riittävät. Piiroinen tietää mistä puhuu, sillä hän auttaa nykyisin Metsästäjäliiton jäsenseuroja poikkeuslupahakemusten tekemisessä.
Piiroisen mukaan luvan saamiseen ei yleensä riitä yksittäinen vahinko, vaan lupa uhkaa tai vahinkoa aiheuttavan suurpedon karkottamiseen tai poistamiseen edellyttää huolellista aikaisempien tapahtumien kirjaamista. Esimerkiksi pihakäynnit tulee olla kirjattuna tarkasti Tassu-järjestelmään.
”Mikäli susien oleskelusta alueella ei ole riittävää näyttöä, on luvan saaminen vaikeaa.”
”Mikäli susien oleskelusta alueella ei ole riittävää näyttöä, on luvan saaminen vaikeaa”, toteaa Piiroinen.
Piiroinen on itse joutunut perehtymään monimutkaiseen luparuljanssiin, sillä hän on hakenut useita poikkeuslupia susille omalla asuinpaikkakunnallaan Tohmajärvellä.
”Kaikkien ei kannata tehdä hakuprosessissa samoja virheitä”, toteaa Piiroinen ja sanoo, että nopeus ja riittävän iso alue ovat tärkeimmät huomioon otettavat asiat.
Piiroisen mukaan yleisin virhe hakuprosessissa on se, että lupaa haetaan liian pienelle alueelle. Karkotuksen tai jahdin onnistumiseksi hakemuksen tulisi kuitenkin kohdistua esimerkiksi koko susireviirin alueelle. Tämä vaatii myös tiivistä ja rajat ylittävää yhteistyötä alueen metsästäjien kesken.
Toisena Metsästäjäliiton hakemusneuvojana Mynämäellä toimiva Kimmo Suominen kertoo, että viranomaisten toiminnassa on suuria alueellisia eroja. Toisaalla vahinkoperusteisen luvan voi saada hyvällä hakemuksella tunneissa, kun taas toisaalla siihen menee viikko.
Vahinkoperusteisia poikkeusluvat koskevat yleensä susia, sillä taajaan asutuilla alueella karhujen perään lähtevät useimmiten suurriistavirka-apua (SRVA) tarjoavat vapaaehtoiset. Toiminta on silloin poliisin valtuuttamaa.
Metsästäjäliiton tiedotteen mukaan poliisin reagointi petotilanteisiin vaihtelee paljon eri puolilla Suomea. Eroja on myös siinä, millaiset valtuudet poliisi myöntää SRVA eli suurriistavirka-apuhenkilöille.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
