Palokin kosket ennallistettava ‒ ”Saimaannorpan suojeluun on panostettu paljon, nyt on Saimaan järvilohen ja -taimenen vuoro”

Saimaan lohikalojen luontainen elinkierto on turvattava ennallistamalla Palokin kosket Heinävedellä.

Juojärven ja Varisveden välinen vapaa vaellusyhteys on palautettava.

Näin vaativat Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon kalatalouskeskusten ja Vaikkojoki-Juojärven kalatalousalueen vastuuhenkilöt vetoomuksessaan.

Heinäveden Palokin kosket kahlittiin Outokummun kaivoksen voimantuotannon tarpeisiin 1960-luvun alussa rakentamalla Nälönvirran pato ja Palokin pienvesivoimalaitos.

Kaivos suljettiin jo 1980-luvulla ja lähivuosina alkuperäinen Kaplan-turbiini on tulossa käyttöikänsä päähän.

”Voimalaitoksen turbiinin uusimisen sijasta on aloitettava neuvottelut valtion, Pohjois-Karjalan Sähkön ja alueen toimijoiden kanssa koskialueen ennallistamisesta ja vaellusesteen purkamisesta. Tämän tulisi tapahtua niin, että periaateratkaisu voidaan tehdä jo seuraavassa hallitusohjelmassa osana Itä-Suomen hyväksi tehtäviä erityistoimia.”

Vuoksen vesistön lohikalojen tilanne on kriittinen. 1900-luvun voimalaitosrakentamisen seurauksena Saimaan järvilohi on kokonaan istutusten varassa ja myös järvitaimenen luontaiset kutupaikat ovat vähissä, kuvataan tilannetta vetoomuksessa.

Molempien lajien istutuksia uhkaa viljelylaitoksiin levinnyt vesihome, jonka takia poikasten saatavuus on heikentynyt.

”Toimenpiteisiin on ryhdyttävä viivyttelemättä. Myös Suomen uusi kalastuslaki ja EU:nlainsäädäntö edellyttävät luonnonmukaisten kutuolosuhteiden palauttamista vaellusesteitä purkamalla”, muistutetaan vetoomuksessa.

Saimaannorpan suojeluun on panostettu paljon ja siinä on myös onnistuttu. Nyt on Saimaan järvilohen ja järvitaimenen vuoro, vaativat kalatalouskeskusten ja kalatalousalueen toiminnanjohtajat ja puheenjohtajat.

Ennallistamalla Palokin kahdeksan komeaa koskea, joissa on putouskorkeutta yhteensä miltei 20 metriä, saadaan poikastuotantoaluetta lähes 30 hehtaaria, kuvaillaan vetoomuksessa.

Tuoreet kokemukset Rautjärven Hiitolanjoelta ovat rohkaisevia. Siellä vesimäärä ja poikasala ovat Palokkia pienempiä, mutta silti sekä Laatokan järvilohet että taimenet nousevat, kutevat ja myös poikaset selviytyvät vapaassa joessa odotettuakin paremmin.

”Vesialueiden omistajien, vapaa-ajan kalastajien ja myös Saimaan alueen kalastusmatkailun ja muun vetovoiman kannalta lohikalakantojen elpyminen tarjoaa suuremmat edut ja näköalat kuin pienvoimavesituotannon jatkaminen Palokissa.”