Lohikalat nousivat työkoneista välittämättä puretun padon ohi Hiitolanjoella

Hiitolanjoella Etelä-Karjalassa on purettu nyt jo toinen vesivoimapato Lahnasenkoskella ja kosken ennallistaminen on loppusuoralla. Ympäristöä maisemoidaan vielä virkistyskäyttöön esteettömyys huomioiden.

Ennallistettua koskea esiteltiin keskiviikkona kutsuvieraille ja medialle. Yleisölle kohde avautuu myöhemmin loppuvuodesta, toistaiseksi kohde on työmaa, jonne ei ole lupa mennä.

Miksi vesivoimapatoja puretaan? Patojen purkaminen auttaa uhanalaisia vaelluskaloja, kuten Laatokan lohta ja taimenta jatkamaan kutuvaellustaan sekä luo uusia lisääntymisalueita. Vaelluskalojen kulkureitti latvavesille asti on auki vuoden 2023 syksyyn mennessä, kun viimeiden padoista, eli Ritakosken voimalaitoksen pato on purettu.

Ennallistamisprojektia toteuttaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, joka hankki voimalat omistukseensa vuosina 2017 ja 2019.

Kalat ovat jo ottaneet joen omakseen. Ne eivät malttaneet odottaa työkoneiden väistymistä, vaan Lahnasenkosken työmaalla on ollut vilskettä, kun kalat ovat nousseet jo virtaa ylös, kerrottiin kutsuvierastilaisuudessa. Kaloja on päästy kuvaamaan padon yläpuolella, minne niiden on pitänyt uida rumpuputkien läpi.

Maa- ja metsätalousministeriön Nousuohjelman projektikoordinaattori Matti Vaittinen havaitsi lokakuun puolivälissä Kangaskosken uudella niskalla vilskettä. Niskalla oli vähintään 20 kalaa, koskessa useita kutupesiä ja kaloja. Myös perinteisellä kutualueella kosken alapuolella on kaloja nähty enemmän kuin aiemmin.

Kesän sähkökoekalastustutkimukset paljastivat, että uhanalaiset taimen ja järvilohi pääsivät kutemaan onnistuneesti heti Kangaskosken padon purkamisen jälkeen viime syksynä. Poikastiheys on jopa 200 poikasta per aari. Tällaisia tiheyksiä ei ole koskaan aiemmin mitattu Suomessa.

Vaittinen käyttää reilusti ylisanoja kuvailleessaan miten onnistuneesti kalat ovat reagoineet muutoksiin niiden elinympäristössä.

”Kun kaikki kolme vesivoimapatoa on purettu, kalamäärä tulee räjähtämään.”