• Hyvä paanupuu alkaa olla harvinaista – 1950–1980-luvulla monelle arvokkaalle katolle tehtiin vahinkoa, kun tervalle etsittiin korvikkeita

    Tervan valmistus kävi elpymään 1980-luvulla mutta on edelleen melko vähäistä. Monet paanukatoista tervataan tämän takia liian harvoin. Kirkko julkaisi joulun alla ohjeen paanukattojen hoidosta.
    Perinteisen paanukatteen parhaita ominaisuuksia on tuulettuvuus. Kuortaneen kirkon paanukatto. Kuva on vuodelta 2016.
    Perinteisen paanukatteen parhaita ominaisuuksia on tuulettuvuus. Kuortaneen kirkon paanukatto. Kuva on vuodelta 2016. Kuva: Johannes Tervo
    Metsä|Rakentaminen ja remontointi
    25.12.202308:00
    Paula Liesmäki

    Paanukattojen huoltajilla on monia huolenaiheita.

    Laadukas puumateriaali ja pintakäsittelyyn tarvittava perinteinen hautaterva alkavat olla harvinaisia.

    Suomen evankelis-luterilaisen kirkon huolena on myös paanukattojen asiantuntija- ja korjaajaresurssen väheneminen.

    Paanukatto oli yleisin kirkon kate keskiajalta 1900-luvun alkupuoliskolle asti. Suomessa on yhä noin 300 kirkollista rakennusta, joissa on paanukatto.

    Kirkko julkaisi joulun alla seurakunnille ohjeen paanukattojen hoitamiseen.

    Keskeisin hoitotoimi on tervaus. Se suojaa paanuja sään aiheuttamalta rappeutumiselta: estää puuta kastumasta ja suojaa sitä auringolta.

    ”Suojaamaton paanu tuhoutuu nukkautumalla ja sälöytymällä, auringon valon hajottamana ja auringon lämmön liian nopeasti kuivattamana”, Paanukattojen hoito ja korjaus -ohjeessa kerrotaan.

    Tervaukseen käytetään ensisijaisesti täystervaa, joka on valmistettu kotimaisesta männystä.

    Paanukatto oli yleisin kirkon kate keskiajalta 1900-luvun alkupuoliskolle asti.

    1950–1980-luvulla tehtiin monelle paanukatolle vahinkoa, kun paanuja kyllästettiin, maalattiin ja pintakäsittelyyn käytettiin tervan sijaan muita aineita, esimerkiksi kreosoottia.

    Tuohon aikaan tervan tuotanto oli Suomessa lähes pysähdyksissä ja viranomaiset suosittivat muiden aineiden käyttöä.

    ”Valitettavasti tervausalalla on toiminut vastuuttomia toimijoita, jotka ovat käyttäneet tervan korvikkeita vielä vuoden 1980 jälkeenkin”, ohjeessa kerrotaan.

    Korvikkeiden käyttö saa paanut hylkimään oikeaa tervaa jopa vuosikymmenten ajan.

    Korvikkeet eivät myöskään suojanneet kattoja: pinta päinvastoin kovettui ja puun halkeilu lisääntyi. Naulat ruostuivat.

    Myös painekyllästys haurastuttaa puuta, syövyttää naulat ja vaikeuttaa tervausta.

    Tervan valmistus elpyi 1980-luvulla, mutta on edelleen melko vähäistä. Monet paanukatoista tervataan tämän takia liian harvoin.

    Hyvää paanupuuta kasvaa ravinteiltaan niukahkoilla kasvupaikoilla.

    Ongelmaksi voi myös muodostua sopivien mäntyjen löytäminen.

    Paanuja tehdään tavallisimmin laadukkaasta sydänpuuvaltaisesta männystä.

    Sydänpuu alkaa muodostua männyn vanhetessa. Hyvän paanupuun kasvuaika on Etelä-Suomessa noin 120 vuotta, pohjoisessa noin 140 vuotta, ohje kertoo.

    Hyvää paanupuuta kasvaa ravinteiltaan niukahkoilla kasvupaikoilla. Nopeasti kasvanut rehevän kasvupaikan puu ei kelpaa. Vuosikasvun tulisi olla kaadetusta rungosta mitattuna keskimäärin enintään 1,5 millimetriä.

    Rungon pitää olla suorakasvuinen ja puun järeä, jos paanujen leveydeksi halutaan esimerkiksi 20 senttiä.

    Mäntyä, haapaa, tervaleppää ja kuusta

    Paanupuulajeista yleisin on mänty. Suorakasvuisen ja tiheäsyisen männyn tyvitukki on parasta paanupuuta. Myös terveoksainen rungon osa kelpaa.

    Haapaa on käytetty pääasiassa maamme eteläosissa. Sen kuivatukseen tarvitaan aikaa vähintään kaksi tai jopa viisi vuotta.

    Keski-Pohjanmaan Munsalassa paanukattoa on tehty tervalepästä.

    Kuusi tuli paanukäyttöön 1900-luvun alkupuolella. Kuusta on käytetty esimerkiksi kansallisromanttisen aikakauden ns. kimpipaanuissa.

    Paanukattojen hoito on pitkäaikainen perinne seurakunnissa. Seurakuntalaiset osallistuivat sekä katon tekoon että ylläpitoon työvelvollisuuden velvoittamina.

    Seurakuntalaisten työvelvoitteesta johtuen vanhassa paanukatossa voi olla 2–4 eri puulajista valmistettuja paanuja.

    1800-luvun lopulla työvelvoite muutettiin kirkollisveron muotoon.

    Lähde: Paanukattojen hoito ja korjaus -ohje

    Hautaterva on puun ystävä.
    Hautaterva on puun ystävä. Kuva: Johannes Tervo

    Kirkon julkaisut: Paanukattojen hoito ja korjaus

    Lisää aiheesta
    • Tervaajan pitää olla samaan aikaan sekä suurpiirteinen että tarkka. Tervan levittäminen vaatii nopeita liikkeitä, mutta ”haukia” eli tervattomia paanuja ei saa jäädä.

      Historia ja perinne | Esko Puhto kunnostaa ja tervaa paanukattoja kymmenien metrien korkeudessa ‒ ”Yläilmoihin tottuu, kun ei paljon sivuilleen katsele”

      Tilaajalle
    • Kun tuohi alkaa irrota puusta, on työhön kiire, tietää toivakkalainen tuohikattojen tekijä Kari Siikanen.

      Rakentaminen | Tuohikaton tekijän sesonki on lyhyt

    • Suurin osa lattialankuista on kirkkoakin vanhempia, lähes 300-vuotiaita. Katon kynttiläkruunun sakarat ovat katajaiset.

      Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestarinäyte – katossa on 20 000 tervattua paanua

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Työtila valmiina. Myös sähköistys ja valaitus piti uusia.

    Koneviesti | Vanha rehuvarasto muuttui koneistustilaksi – projektissa hyödynnettiin kierrätysmateriaaleja

    Tilaajalle
  • Koneviesti | Lukijan idea: Aurinkokeräimet seinälle, niin lumi ei haittaa

  • Pressuhallilla konekalustolle saatiin lisää säilytystilaa.

    Koneviesti | Pressuhalli tarjoaa nopeasti pystytettävää säilytystilaa koneille ja laitteille – hallin käyttöikä vaikuttaa lopulliseen neliöhintaan

    Tilaajalle