Finsilvan mukaan taloudelliset kannusteet ohjaisivat metsänomistajia kohti aktiivista luontopääoman tuottamista Kuva: Markku Vuorikari
Suurmetsänomistaja Finsilva toivoo uudenlaista luontokeskustelua
Finsilvan mukaan nykyinen sääntelyyn perustuva järjestelmä on tehoton ja kallis tapa luontopääoman tuottamiseen.Tilaajalle
Juha Hakkarainen uskoo, että luontopääoman kasvattaminen onnistuu parhaiten markkinoiden avulla. Kuva: FinsilvaSuomen suurimpiin metsänomistajiin lukeutuva Finsilva kaipaa luontopääoman ylläpitoon ja kohentamiseen taloudellisia kannusteita. Niiden avulla metsänomistajia voisi ohjata kohti aktiivista luontopääoman tuottamista.
”Luontopääoman ylläpitäminen ja kehittäminen on aikamme tärkeimpiä tehtäviä. Yritykset, yksittäiset ihmiset ja koko ihmiskunta ovat riippuvaisia luontopääoman hyödyistä ja palveluista”, toteaa Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen.
Luontopääomalla tarkoitetaan kaikkea luonnosta saatavia tuotteita ja palveluita, joita ihmiset hyödyntävät. Näitä ovat esimerkiksi puhdas vesi, raaka-aineet, virkistysmahdollisuudet tai kyky sitoa hiiltä.
Myös puuntuotanto ja uusiutuvan energian mahdollistaminen ovat osa luontopääomaa.
Suomessa tätä tehtävää on tähän mennessä lähestytty lähinnä maanomistajan ja yritysten toimintaa säätelevien määräysten kautta. Hakkarainen näkee sen riittämättömänä.
”Regulaatiolla on tärkeä rooli pelisääntöjen luomisessa, mutta yksistään se on tehoton, riittämätön ja kallis tapa vaikuttaa luontopääomaan. Se ei kannusta tekemään investointeja, joita luontopääoman aktiivinen tuottaminen vaatii”, sanoo Hakkarainen.
Hakkaraisen mukaan luontokadon pysäyttäminen ja monimuotoisuuden vahvistaminen tarvitsee juuri aktiivisuutta.
“Tarvitsemme luontopääoman mittaamista systemaattisesti eli luontopääoman tilinpitoa. Samoin tarvitsemme luontopääomalle taloudellisen arvon. Jos jollakin palvelulla tai tuotteelle on arvo, on loogista ajatella, että niillä on myös markkinat”, Hakkarainen toteaa.
Ratkaisuksi nykyiseen tilanteeseen Finsilvalla on mietitty markkinavetoista luontopääoma-ajattelua, jossa luontopääoman jokaiselle osa-alueelle on olemassa markkinoiden kautta määrittyvä hinta.
”Jos metsäpalstan kyvylle sitoa hiiltä olisi olemassa markkinat ja hinta, antaisi se metsänomistajalle mahdollisuuden saada tuottoa myymällä hiilinielu kompensointia tarvitsevalle yritykselle tai vaikka valtiolle”, Hakkarainen sanoo.
”Metsänomistaja voisi myös saada suuremman hinnan sellaisesta puuraaka-aineesta, jonka korjuun ja metsänhoidon yhteydessä on tehty monimuotoisuutta lisääviä toimenpiteitä. Raha tähän tulisi markkinoilta, kun kuluttaja voisi valita sen puupohjaisen tuotteen, joka tukee luontopääomaa.”
Kun kaikilla luontopääoman tuotteilla ja palveluilla on markkinat ja markkinahinta, syntyy metsänomistajille taloudellisia kannustimia, jotka ohjaavat toimintaa kohti aktiivista luontopääoman tuottamista pelkän lakia noudattavan ylläpitämisen sijaan.
”Markkinat valjastavat myös luontopääoman omistajan kekseliäisyyden tuotannontekijäksi. Metsänomistajan tavoitteeksi muodostuu tuottaa luontopääoman tuotteita mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, kuluttajan määrittelemiä määriä ja laatuja”, Hakkarainen sanoo.
Näin syntyy samalla malli, jossa kuluttajat voivat valinnoillaan vaikuttaa siihen, miten yritykset ja maanomistajat luontopääomaa ylläpitävät ja tuottavat.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
