• Metsä Groupin lanseeraaman uudistavan metsätalouden tavoitteena on välttää valinnan pakko taloushyödyn ja monimuotoisuuden välillä

    Metsä Groupin monimuotoisuuskeskustelussa Suomi-Areenalla korostuivat tavoitteiden ja keinojen mitattavuus, sekä metsänomistajan henkilökohtainen sitoutuminen.
    Uuden sukupolven metsänomistaja arvottaa puun lisäksi oman suhteensa metsään.
    Uuden sukupolven metsänomistaja arvottaa puun lisäksi oman suhteensa metsään. Kuva: Lari Lievonen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    28.6.202317:25
    Henna Lääveri
    Pori

    Porissa käynnistyneessä Suomi-Areenassa keskusteltiin tänä aamuna uudistavasta metsätaloudesta.

    Metsä Groupin vastaus talouskasvun ja luontopääoman jännitteen haasteeseen on uudistava metsätalous. Metsä Groupin oma tavoite on talousmetsien ekologisen tilan paraneminen, ei heikkeneminen vuoteen 2030 mennessä.

    Metsä Gropin johtavan luontoasiantuntija Timo Lehesvirran mukaan uudistava metsätalous on mallina otettu asiakaskunnassa positiivisesti vastaan. Taloudellisen kompensaation sijaan hän pitää ratkaisevampana metsäomistajan omaa arvoperustaa.

    ”Olivat metsänomistajan tavoitteet mitä tahansa ‒ pitkällä tai lyhyellä aikavälillä ‒ kannustamme pohtimaan metsän itselle edustamia merkityksiä ja arvoja. Sisäinen motivaatio ratkaisee, metsäomistaja tekee omalla puntaroinnillaan päätökset, joihin haluamme kannustaa.”

    ”Maanomistuksen arvoperusta laajenee koko ajan. Myös ajat ja sitä kautta yksilöt muuttuvat, uuden metsänomistajasukupolven vaihdos myös vauhdittaa toimintaa. Meidän viestinämme on, että puusta, jota ihmiskunta biotalouden raaka-aineeksi tarvitsee, on pidettävä huolta.”

    Metsä Groupin tilaisuudessa keskeisenä kysymyksenä oli, voivatko talouskasvu ja luontopääoma elää rinnakkain. Millaista metsätaloutta on tavoitteet saavuttaakseen harjoitettava?

    Aiheesta olivat keskustelemassa Lehesvirran lisäksi Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Marileena Mäkelä sekä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön professori Ilari Sääksjärvi.

    Tavoitetta toteuttavan Metsä Group Plus -palvelun avulla pyritään lisäämään metsien monimuotoisuutta. Palvelun kerrotaan korvaavan omistajajäsenelle puukauppatulojen menetyksiä, joita palvelu heille aiheuttaa.

    Mäkelä ja Sääksjärvi peräänkuuluttavat tavoitteiden ja hyödynnettävien keinojen mitattavuutta. Haasteena on Sääksjärven mukaan on myös mitattavan aineiston pitkä aikajänne. Luonnossa muutokset eivät tapahdu hetkessä.

    Monitieteisyyttä ja sidosryhmien tiivistä yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän, toteavat Lehesvirta ja Sääksjärvi.

    Lisää aiheesta
    • Uuden Metsä Group Plus -metsänhoitomallin tavoitteena on nostaa säästöpuiden ja tekopökkelöiden määrää.

      Metsäteollisuus | Metsä Group lanseerasi uuden metsäkäsitteen ‒ Mitä uudistava metsätalous tarkoittaa?

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin