MTK:n puheenjohtajan paikkaa hakeva Anne Kalmari (kesk.) ei aristellut vastaamista viime vuoden lopulla vilkasta keskustelua herättäneeseen aktiivitilan määrittelemiseen.
”Aktiiviviljelijä on sellainen, joka viljelee maata ja tuottaa ruokaa ja/tai energiaa. En katso aktiiviviljelijäksi eläkeläistä tai erikoiskirurgia, joka omistaa maata ja kaiken työn tekee joku muu, eikä peltoja myydä tai vuokrata.”
Keski-Suomesta Kivijärven kunnasta kotoisin oleva Kalmari on yksi viidestä MTK:n puheenjohtajan paikasta kisaavasta ehdokkaasta.
Kalmarin mukaan saadakseen maataloustukea, viljelijän pitäisi aidosti tuottaa lisäarvoa markkinoille. Käytännössä hän tarkoittaa sitä, että lisää tukia saisivat aktiiviviljelijät ja tukia vähennettäisiin niiltä, jotka omistavat vain pääomia, mutta eivät toimi maatilalla, eivätkä myy mitään.
Myös osa-aikaiset viljelivät olisivat Kalmarin mukaan oikeutettuja lisätukiin. Hän painottaa, että vain ne henkilöt, jotka lähinnä niittävät peltojaan ja nauttivat luonnonhaittakorvauksia, saisivat nykyistä vähemmän tukia.
”Näin tasapaino pellonvuokraamisen ja orjatyön teettämisen välillä muuttuisi.”
Tällä tavalla tukia uudelleenkohdentamalla hän myös ratkaisisi tulevaisuudessa todennäköisesti syntyvät ongelmat, kun EU:n maataloustukia vähennetään.
”Aktiiviviljelijä on sellainen, joka viljelee maata ja tuottaa ruokaa ja/tai energiaa.”
Entä miten onnistuneeksi Kalmari kokee MTK:n edunvalvonnan?
”MTK on tehnyt erinomaista metsäedunvalvontaa, onnistunut siinä jopa paremmin kuin maatalouden edunvalvonnassa. Ainakin tulokehitys on ollut parempaa metsänomistajilla kuin tilallisilla.”
Hän myöntää, että maatalouden edunvalvonnassa mikään etuorganisaatio ei ole Euroopassa onnistunut järin hyvin.
Kritiikkiä hän taas antaa järjestön viestinnästä.
Minkälainen olisi Kalmarin MTK viiden vuoden päästä?
Hänen visiossaan MTK voisi hakea jäsenmäärän kasvua metsänomistajista, kun maatilojen ja viljelijöiden määrä vähenee. Tämä ei kuitenkaan tarkoita Kalmarin mukaan sitä, että maatalousedunvalvonta jäisi metsäedunvalvonnan varjoon.
Kalmarin mukaan MTK:n ääni kuuluisi yhteiskunnallisessa keskustelussa nykyistä paremmin ja resursseja käytettäisiin enemmän viestintään.
Lisäksi Kalmarin mielestä MTK ei ole tähän mennessä asettanut näkyvillä paikoille riittävästi naisia.
”MTK ei ole ehkä nostanut median kanssa toimiville pesteille riittävästi naisia, mutta se ei tarkoita sitä, että puheenjohtajan pitäisi olla nainen.”
Lopuksi Kalmari vastaa MT Livessä jokaiselta puheenjohtajaehdokkaalle esitettyyn metsästyskysymykseen.
”Minulla on metsästyskortti, mutta aika ei ole nyt metsästykseen riittänyt.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
