Katso itse, miten paljon tuore susihavaintokartta poikkeaa edeltävistä vuosista − havaintoja tehty aiempaa laajemmalla alueella

Riistakeskuksen mukaan suurpetojen kanta on vahvistunut samalla kun kannanhoidollinen metsästys on vähentynyt. Suurpetohavainnot ovat yksi suurpetojen seurannan tärkeimmistä aineistoista.

MT pyysi Luonnonvarakeskukselta kartat sudesta tehdyistä Tassu-havainnoista sekä tämän vuoden tammikuulta että edellisten kahden vuoden tammikuilta.

Kartoista voi nähdä, että susihavainnot ovat selvästi runsastuneet vuosi vuodelta. Susihavainnot ovat myös levittäytyneet etenkin Varsinais-Suomen ja Satakunnan puolelta Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Hämeeseen.

Vuosien 2023, 2024 ja 2025 tammikuussa tehdyt susihavainnot. Kuva: Luonnonvarakeskus

Vuosien välistä vertailua ei pysty tekemään Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla, sillä aikaisempien vuosien Tassu-havainnot eivät ole nähtävissä Luonnonvarakeskuksen julkaisemissa kartoissa.

Vuonna 2023 Tassu-järjestelmään kirjattiin lähes 60 000 suurpetohavaintoa, ja vuonna 2024 yhteensä lähes 55 000 havaintoa. Karkeasti joka neljäs Tassuun ilmoitettu suurpetohavainto tehdään asuin- tai tuotantorakennuksen lähellä. Eniten kirjattiin ilves- ja susihavaintoja. Näistä susihavaintoja oli reilut 15 000.

Luonnonvarakeskus arvioi Suomen susikannan koon vuosittain. Kanta-arvio julkaistaan vuosittain kesäkuun alussa, ja se kertoo kunkin vuoden maaliskuun susitilanteen. Maaliskuussa 2024 Suomessa oli kanta-arvion mukaan 295 (277–321) sutta. Arvio yksilömäärästä oli noin viisi prosenttia pienempi kuin maaliskuuta 2023 koskeva arvio, jonka vaihteluväli oli 291–331.

Luonnonvarakeskuksen arviot Suomen suurpetojen lukumääristä pohjautuvat ensisijaisesti vapaaehtoisen petoyhdyshenkilöverkoston Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjattuihin petohavaintoihin ja DNA-näytekeräyksen tuloksiin sekä saalis- ja kuolleisuustilastoihin sekä suden reviirin ja biologian tuntemiseen.

Petoyhdyshenkilöt kirjaavat järjestelmään vain oikeiksi todetut havainnot. Riistanhoitoyhdistyksen nimeämät petoyhdyshenkilöt ovat koulutettuja asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet suurpetojen jälkien ja jätösten tunnistamiseen.

Yhdyshenkilöverkosto on luotu 1970-luvulla, ja nykyisin siihen kuuluu noin 2 100 metsästyksen ja riistanhoidon harrastajaa. Järjestelmän tavoitteena on nopeuttaa suurpetohavaintojen päätymistä tutkimuksen käyttöön.