• Metsätilojen kauppa hiljeni – metsämaan hinta nousi kuitenkin uuteen ennätykseen

    Rahastojen into ostaa lisää metsää on lakastunut, mikä näkyy metsätilojen hinnoissa.
    Tilaajalle
    Metsätilojen kuumana käynyt kauppa hiljeni viime vuoden lopulla.
    Metsätilojen kuumana käynyt kauppa hiljeni viime vuoden lopulla. Kuva: Rami Marjamäki
    Metsä|Metsä
    6.3.202405:00
    Jarmo Palokallio

    Viime vuoden alkupuoliskolla metsätilat kävivät kaupaksi ennätyshinnoilla. Vuoden loppua kohti hinnat kääntyivät laskuun ja koko vuoden kauppamäärä jäi edellisvuotista pienemmäksi.

    Vaikka kovin kiinnostus metsäkauppoihin hiipui viime vuonna, metsämaan nimellinen hinta nousi Maanmittauslaitoksen mukaan korkeammalle kuin koskaan aiemmin. Siitä maksettiin keskimäärin 3 930 euroa hehtaarilta.

    Normaaliin tapaan metsäpalstojen hinnoissa oli suurta vaihtelua alueiden ja kohteiden välillä.

    Kalleinta metsä oli Varsinais-Suomessa, missä sen keskihinta kipusi 6 200 euroon hehtaarilta. Yli 10 hehtaarin metsäpalstoista Varsinais-Suomessa maksettiin keskimäärin 6 548, Päijät-Hämeessä 6 373 ja Pirkanmaalla 6 345 euroa hehtaarilta.

    Myös Kanta-Hämeessä yli 10 hehtaarin metsätilojen hinnat kolistelivat 6 000 euron rajaa. Siellä niistä maksettiin 5 989 euroa hehtaarilta.

    Eniten suurten metsätilojen kauppoja, 380 kappaletta solmittiin Pohjois-Pohjanmaalla. Siellä yli 10 hehtaarin metsätilojen keskihinta jäi 1 993 euroon. Toiseksi eniten kauppoja solmittiin Lapissa, missä keskihinta oli 1 280 euroa.

    Suurin hajonta yli 10 hehtaarin metsätilojen hinnoissa oli Pirkanmaalla. Siellä kauppahintojen keskihajonta nousi 2 655 euroon hehtaarilta.

    Pienempien metsätilojen osalta kärjen järjestys vaihtui. Kalleimmat 5−10 hehtaarin metsätilat myytiin viime vuonna Uudellamaalla, missä niistä maksettiin keskimäärin 6 750 euroa hehtaarilta.

    Toiseksi kalliimpia nuo palstat olivat Varsinais-Suomessa. Siellä niistä maksettiin 6 529 euroa hehtaarilta. Kolmas oli Kanta-Häme 6 232 eurolla.

    Uusimaa pysyi ykkösenä myös pienten 2−5 hehtaarin puuhapalstojen osalta. Niistä maksettiin Uudellamaalla keskimäärin 6 173 euroa hehtaarilta.

    Edullisimmat pikkupalstat löytyivät Keski-Pohjanmaalta, missä niistä maksettiin 1 966 euroa hehtaarilta. Kovin hajonta pienten metsäpalstojen hinnoissa oli Satakunnassa, 3 573 euroa hehtaarilta.

    Reaalisesti laskien metsämaan hintojen nousu pysähtyi viime vuonna. Nimellisesti hinnat kuitenkin nousivat edelleen 8 prosenttia.

    Maanmittauslaitoksen mukaan metsämaan keskihintaa nostivat aiempaa puustoisemmat myyntikohteet. Myös Etelä-Suomessa tehtyjen tilakauppojen osuuden kasvu nosti keskihintaa.

    Eniten keskihinta nousi Kymenlaaksossa. Kainuussa hinnat vastaavasti painuivat alas.

    Metsätilojen hintojen nousu painottui alkuvuoteen, toteaa johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta. Hänen mukaan vuoden viimeisellä neljänneksellä myös nimellishinnoissa näkyi jo pientä hintojen laskua.

    Kauppojen määrässä Pohjois-Pohjanmaa pysyi ykkösenä.Kaupat lisääntyivät eniten Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Pirkanmaalla.

    Jarrua painettiin Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Näissä maakunnissa rahastot ovat olleet perinteisesti aktiivisia ostajia.

    Metsätilakauppaa seuraavan Suomen Sijoitusmetsät Oy:n mukaan rahastot ja sijoittajat kahmivat toissa vuoden syksyllä lähes puolet kaikista julkiseen myyntiin tulleista kohteista. Euroilla mitattuna niiden osuus nousi lähes kahteen kolmasosaan kaupoista.

    Korkojen nousu ja talouden taantuma ovat vähentäneet rahastojen ostohaluja. Viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä ammattimaisten ostajien osuus kauppojen määrästä jäi alle viidennekseen.

    Euroissa laskettuna niiden osuus viime vuoden lopun metsätilakaupoista oli 28 prosenttia.

    Sijoitusmetsät selittää viime vuonna tapahtunutta metsämaan hintojen nousun katkeamista arvokkaimpia kohteita ostaneiden rahastojen metsäkauppojen vähenemisellä.

    Tilanne kuitenkin elää. Korkojen laskiessa metsäsijoituksen keskimääräinen 4 prosentin tuotto-odote saattaa taas alkaa kiinnostaa sijoittajia, arvelee Suomen Sijoitusmetsien yrittäjä Mika Venho tiedotteessa.

    Ostamisen lisäksi rahastot ovat myös myyneet metsiään. Esimerkiksi varainhoitoyhtiö Dasos Capital kertoi viikko sitten myyneensä 24 000 hehtaaria Suomessa, Virossa ja Latviassa sijaitsevia metsiään. Ostajana oli Ikeasta tunnettu Ingka Group.

    Suomen suurin yksityinen metsänomistaja on Tornator oy. Se on jatkanut aktiivisesti uuden metsämaan hankintaa. Viime vuonna yhtiö osti Suomessa lähes 24 000 hehtaaria metsää.

    Lisää aiheesta
    • Päätehakkuun jälkeen metsä pitää uudistaa. Taimien istutus sopii myös metsänomistajan itse tehtäväksi työksi.

      Metsänhoito | Tiedolla tuloksiin ‒ Kokosimme uudelle metsänomistajalle tietopaketin, jolla metsänhoidossa pääsee alkuun

      Tilaajalle
    • Hyvin hoidettu nuori metsä varttuu vauhdilla.

      Metsänhoito | Moni metsänomistaja täysin hukassa metsänsä kanssa

    • Metsämaasta on maksettu nimellisesti huippuhintoja, mutta kauppojen määrä on silti ollut laskussa.

      Metsä | Metsämaasta maksetaan ennätyshintaa − kaupoissa silti laskua

    Artikkelin aiheet
    metsätila
    metsämaan hinta
    sijoitusmetsät
    Maanmittauslaitos
    metsäsijoittaminen
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    ”Olisi varmaan kivaa ja hyödyllistä, jos metsässä kulkiessasi voisi katseella tunnistaa kasveja ja lintuja sekä määrittää metsän kasvupaikan,” pohtii Simo Jaakkola kolumnissaan. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Älylaseilla metsätieto suoraan silmille? Laseista voi pian olla hyötyä myös koneenkuljettajille

  • Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Metsäkoneurakointi sukeltaa vakaalta pohjalta sumuun ‒ FinnMETKO 2026 antaa osviittaa alan investoinneista

  • FinnMetko 2026 -näyttelyssä on esillä laajasti koneyrittämisen kalustoa. Metsäkonepuolella esillä ovat niin pienemmät, kuin suuremmatkin koneet.

    Koneviesti | FinnMetko 2026 -näyttelytapahtuma syyskuun alussa – tuttu alue Jämsässä täynnä toimintaa