Polttopuut loppuvat, huussit sulkeutuvat – näin käy retkikohteille, joilta Metsähallitus lopettaa huollon

Metsähallitus selvittää 65 retkeilykohteen huollon tulevaisuutta. Se tarkoittaa, että kohteiden huolto voi siirtyä muun toimijan ylläpitoon, säilyä Metsähallituksella tai niiden huollosta voidaan luopua kokonaan. On myös mahdollista, että retkikohde voi palvella retkeilijöitä jatkossa ilman huollettavia rakenteita.

”Retkikohteita tarkastellaan koko verkoston näkökulmasta, ja palvelut kohdennetaan sinne, missä niillä on eniten käyttöä ja merkitystä retkeilijöille, turvallisuudelle, luontoarvoille ja luontomatkailulle”, kertoo Metsähallituksen Luontopalveluiden yhteyspäällikkö Tiina Hakkarainen.

”Tämänhetkisen tilanteen mukaan Metsähallituksen hoidossa säilyy vähintään 153 retkikohdetta. Näihin retkikohteisiin tehdään noin 90 prosenttia retkeilyn käynneistä. Sellaisia Metsähallituksen kohteita, joissa kumppanit hoitavat reitit ja taukopaikat, on 17.”

Viime vuonna tehdyn kilpailutuksen jälkeen huolto päättyi kokonaan tai polttopuuhuollon osalta 154 taukopaikalla. Kuluvan vuoden alussa retkeilijöillä oli käytössään 1 800 taukopaikkaa. Yhdessä retkeilykohteessa voi olla monta taukopaikkaa.

Vaikka huolto loppuisi, rakenteet jäävät paikalleen. Niitä saa hyödyntää niiden käyttöiän loppuun asti. Kuva: Johannes Wiehn

Metsähallitus ylläpitää jatkossakin kaikkien 41 kansallispuiston ja kuuden valtion retkeilyalueen retkeilypalveluja. Ne on myös turvattu lakisääteisesti.

Selvityksessä on sellaisia retkikohteita, joissa nykyiset käyntimäärät ovat pieniä tai kohteen vaikutuspiirissä ei ole merkittävästi asutusta tai matkailua.

Retkeilyalueen sijainti saattaa myös olla palvelun kysynnän tai huollon kannalta haastava tai alueen rakenteet jo valmiiksi huonossa kunnossa.

Suurin osa Metsähallituksen kumppanin hoitamista retkikohteista on kaupungin tai kunnan vastuulla.

Metsähallituksen retikohteiden huolto toteutetaan lähes kaikkialla ostopalveluiden voimin. Huoltoyrittäjät huolehtivat muun muassa taukopaikkojen ja erilaisten tupien käymälä- ja jätehuollosta sekä polttopuiden saatavuudesta.

Vaikka huolto loppuisi, kohteella saa edelleen retkeillä.

”Taukopaikka on normaalisti käytettävissä niin pitkään kuin siellä on polttopuita ja kunnes huussit täyttyvät. Sen jälkeen se poistuu käytöstä”, Hakkarainen sanoo.

Keittokatokset ja muut rakenteet jäävät paikalleen käyttöikänsä loppuun asti, joten niilläkin saa levähtää, vaikka huussit eivät olisi käytössä tai polttopuut saatavilla.

Joillain kohteilla huollon lopettaminen tarkoittaa myös reittien huollon loppumista.

”Saatetaan joutua sulkemaan joku reitti, jos siellä on esimerkiksi huonokuntoiset pitkospuut tai silta, jotka tekevät liikkumisesta vaarallista.”

Hakkaraisen mukaan retkeilijät saavat liikkua suljetuillakin reiteillä jokaisenoikeudella. Metsähallitus ei kuitenkaan ole vastuussa, jos joku loukkaantuu suljetulla reitillä.

Taukopaikalla kokkailua suunnittelevan kannattaa varustautua retkikeittimellä. Kuva: Kai Tirkkonen

Metsähallitus kokeilee maksullista pysäköintiä muun muassa Sipoonkorven kansallispuistossa. Kuva: Jussi Helimäki

Huollon karsimisen taustalla ovat hallituksen leikkaukset. Metsähallitus on pyrkinyt tasapainottamaan kutistunutta rahoitusta myös muilla keinoin.

Heinäkuun alussa Metsähallitus tiedotti, että se kokeilee maksullista pysäköintiä viidessä retkikohteessa: Sipoonkorven, Kolin ja Riisitunturin kansallispuistoissa, Kiilopäällä Urho Kekkosen kansallispuistossa sekä Korouoman suojelualueella.

Pysäköintimaksuista saadut tulot menevät retkeilykohteiden ylläpitoon.

”Julkisessa keskustelussa on tullut usein esille, että moni olisi valmis maksamaan kansallispuistoissa tarjottavista palveluista. Seuraammekin nyt mielenkiinnolla, millaisia kokemuksia pysäköintimaksukokeilusta saadaan. Kansallispuistojen reitit, taukopaikat ja muut palvelut säilyvät retkeilijöille jatkossakin maksuttomina”, asiakkuusjohtaja Elias Haapakorva Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo tiedotteessa.