Maastopaloista röyhyää valtava ilmastohaitta, johon verrattuna Suomen päästöt ovat nappikauppaa

Maailman metsä- ja maastopaloista syntyi viime vuonna 1 455 miljoonan hiilidioksiditonnin päästö (ekv). Koko maapallon ihmisperäisistä päästöistä se vastaa neljää prosenttia.

Suomen kokonaispäästöt puolestaan ovat 46 miljoonaa hiilidioksiditonnia (ekv). Määrä vastaa noin kolmea prosenttia maailman metsä- ja maastopalojen päästöistä.

Greenpeace Nordicin apulaismaajohtaja Juha Aromaa kertoo, että Kreikan palojen päästöt ovat tänä vuonna nousseet jo miljoonan hiilidioksiditonnin ennätyslukemaan. Tietoja saadaan Euroopan Copernicus -satelliittiseurannasta.

Kuluvan vuoden pahimmat metsäpalot ovat olleet Kanadassa, jossa tähän mennessä on palanut 115 000 neliökilometriä. Määrä vastaa noin kolmea prosenttia Kanadan metsäpinta-alasta tai noin kolmasosaa koko Suomen pinta-alasta. Palojen savu ulottui jopa Eurooppaan.

Amerikassa suuria paloja on ollut myös Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Chilessä.

Julkisten lähteiden mukaan Siperian Jakutiassa on palanut tänä vuonna ainakin 610 neliökilometriä. Todennäköisesti paloja on ollut muuallakin Venäjällä.

Euroopassa Ateenan lähistön ja Rodoksen palot ovat tähän mennessä suurimpia, mutta pienempiä paloja on ollut tänä vuonna koko Välimeren alueella ja Sveitsissä.

Euroopan Copernicus-satelliittiseurannan mukaan viime vuonna Euroopan maastopaloista aiheutui suurin päästö 15 vuoteen. Aromaa arvioi, että kuluvasta vuodesta tulee edellistäkin synkempi.

Tulipalot nielevät myös elintilaa eliölajeilta ja köyhdyttävät jo ennestään köyhtyneitä elinympäristöjä. Aromaan mukaan haitta monimuotoisuudelle kasvaa, jos palot ovat erityisen laajoja tai ne toistuvat samalla alueella.

Palojen taustalla ovat ilmastonmuutoksen lisäämät lämpöaallot ja kuivuus. Esimerkiksi Kreikassa lämpötila on noussut yli 40 asteen ja ilmankosteus laskenut jopa 15 prosenttiin.

”Niissä oloissa pienikin huolimattomuus saa maaston syttymään ja palon sammuttaminen on äärimmäisen hankalaa.”

EU-alueella palojen sammutus on ensisijaisesti maiden omalla vastuulla. Sammutustyötä kuitenkin koordinoidaan EU:n siviilisuojelumekanismin kautta. Sen käytössä on 24 sammutuslentokonetta, neljä helikopteria ja 12 palontorjuntaryhmää. Yhteensä 450 henkeä on sijoitettu valmiuteen Portugaliin, Ranskaan ja Kreikkaan tukemaan kansallisia pelastusviranomaisia.

IPCC:n raportin mukaan kuitenkin ennaltaehkäisevä palontorjunta ja sammutuskaluston lisääminen ovat toissijaisia keinoja. Tehokkainta on toimia ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.

Muokattu 26.7. lisäämällä tieto Kreikan maastopalojen päästöistä.