Kannattaako metsää hakata, kun inflaatio on karannut ennätyslukemiin?

Metsää on totuttu pitämään hyvänä suojana inflaatiota vastaan. Moni hakkuita suunnitteleva metsän­omistaja varmasti miettii, kannattaako metsää nyt hakata, kun inflaatio huitelee yli kahdeksassa prosentissa.

Epävarmoina aikoina puista saatava raha voi olla paremmassa suojassa metsässä.

Puu kasvaa metsässä suhdanteesta riippumatta ja tuottoa saa puun kasvusta, sanoo PTT:n metsä­ekonomisti Olli Korhonen.

”Epävarmoina aikoina tuottavamman kohteen löytäminen ei ole itsestään selvyys.”

Metsän suoja inflaatiota vastaan perustuu siihen, että metsä säilyttää arvonsa, kasvattaa sitä tai sen arvo laskee inflaatiota vähemmän. Jos metsä säilyttää arvonsa tai sen arvo laskee käteistä rahaa tai muuta sijoituskohdetta vähemmän, voidaan sen ajatella tarjoavan inflaatiosuojan.

Puun hintaan inflaatiolla ei ole suoranaista vaikutusta. Puun hinta muodostuu puumarkkinoilla ja siihen vaikuttavat inflaation ohella myös monet muut tekijät, kuten markkinatilanne, suhdanne ja yritysten maksukyky, Korhonen sanoo.

PTT on ennustanut, että tukin hinta kääntyy ensi vuonna laskuun. Talouden epävarmuus ja kulutuksen väheneminen supistavat metsäteollisuustuotteiden kysyntää, ja rakentamisen on ennustettu vähenevän korona-ajan huippusuhdanteessa. Se vähentää sahatavaran ja vanerin kysyntää.

Havutukkien hinnat nousivat tänä vuonna viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta kuusi prosenttia, mutta tälle vuodelle PTT on ennustanut, että tukkien vuotuiset keskihinnat laskevat hieman sahatavarahintojen selvän laskun myötä.

Puun reaalinen hinta laskee, jos se jää inflaatiota pienemmäksi. PTT:n ennusteen mukaan vuotuisella keskihinnalla tarkasteltuna tukkipuun reaalihinta pysyisi suunnilleen viime vuoden tasolla.

Kemiallisen metsäteollisuuden vientiä korkea energian hinta ja saatavuus sen sijaan tukee, sillä se parantaa kilpailuasemaa keskieurooppalaisiin kilpailijoihin nähden.

Kuitupuun kysyntää on tänä vuonna kasvattanut puun tuonnin loppuminen Venäjältä Ukrainan sodan takia. Koivukuitupuu on ollut haluttua, sillä korkea sähkönhinta on lisännyt kotitalouksien kiinnostusta lämmityspuuhun poikkeuksellisen paljon.

PTT on ennustanut, että kuitupuun vuotuinen keskihinta päätyy tänä vuonna vajaan viisi prosenttia viimevuotista korkeammaksi. Koivukuidun hinta nousee havukuituja enemmän.

Kuitupuun reaalihinta vaikuttaisi jäävän hieman viimevuotista alhaisemmaksi.

Jos metsää on nyt hakkaamassa, vähäriskisen inflaatiosuojan löytäminen voi vallitsevassa markkinatilanteessa olla haastavaa. Olisiko metsärahasto hyvä sijoituskohde rahoille?

Korhosen mukaan pitkään vallinnut alhainen korkotaso kasvatti suhdanteille vakaampien sijoitus­kohteiden, kuten metsärahastojen, kysyntää. Korkojen nousu puolestaan mahdollisesti vähentää kiinnostusta sijoittaa reaaliomaisuuteen, mikä ainakin pysäyttäisi metsäkiinteistöjen hintojen nousun tai kääntäisi hinnat jopa laskuun.

”Mikäli metsäkiinteistöjen hinnat lähtisivät puolestaan reippaaseen laskuun, niin se luonnollisesti hermostuttaisi markkinoita. Toisaalta alenevat hinnat helpottaisivat tuottotavoitteiden saavuttamista”, Korhonen sanoo.

Venäjän hyökkäyssota on kiihdyttänyt inflaation ennätyskorkealle Euroopassa tänä syksynä. Inflaatio eli rahan ostovoiman heikkeneminen on viimeksi ollut näin korkealla 1980-luvulla. Syksyn aikana se on kivunnut jo yli kahdeksaan prosenttiin.

Muun muassa OP arvioi, että Suomen talous heikkenee ensi vuonna maltilliseen taantumaan. Korkean inflaation lisäksi talouden kehitystä jarruttavat kapasiteettipula ja kiristyvä rahapolitiikka.

Vienti kärsii markkinoiden vaimenemisesta, eikä elpyminen koronastakaan enää tue olennaisesti palvelujen kysyntää viennissä tai kulutuksessa, todetaan OP:n suhdanne-ennusteessa.

”Toistaiseksi talous on kehittynyt vähintäänkin linjassa odotusten kanssa. Nyt on kuitenkin jo nähtävissä, että korkojen nousu ja inflaatio alkavat vähitellen heikentää kulutusta. Ensi vuonna myös vientikysyntä hiipuu”, OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo tiedotteessa.

Euroalueella inflaation arvioidaan olevan korkeimmillaan talven aikana. Nousupaineiden arvioidaan kuitenkin helpottavan ensi vuonna.

Suomen Pankki arvioi syyskuun väliennusteessaan, että inflaatio yltää vuonna 2023 reiluun neljään prosenttiin. Energiakriisin takia arvioihin liittyy kuitenkin merkittävästi epävarmuutta.