Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu hömötiainen on pienikokoinen paikkalintu, joka elää samalla melko suppealla alueella ympäri vuoden. Kuva: Erkki Makkonen
Hömötiaiset välttelevät avoimia alueita
Hömötiaiset viihtyvät parhaiten varttuneissa, yli 50–60 -vuotiaissa metsissä, jotka tarjoavat niille suojaa.Tilaajalle
Suomessa pesii arviolta 350 000–490 000 hömötiaisparia. Vielä 1950-luvulla maamme hömötiaiskannaksi arvioitiin 1,4 miljoonaa paria. Kuva: Heikki WillamoLisääntyneet metsähakkuut ovat hömötiaisten vähenemisen suurin syy, käy ilmi Oulun yliopiston vuosikymmeniä kestäneestä pitkäaikaistutkimuksesta.
”Hömötiaiset välttelevät avoimia alueita. Avohakkuut vähentävät niiden elinpiirien määrää useiksi vuosikymmeniksi”, sanoo väitöskirjatutkija Satu Kumpula Oulun yliopistosta.
Kumpulan mukaan kestää 30 vuotta ennen kuin hömötiaiset palaavat avohakattuun metsään.
”Parhaiten hömötiaiset viihtyvät varttuneissa, yli 50–60 -vuotiaissa metsissä, jotka tarjoavat niille suojaa. Peitteisyys ja kerroksellisuus ovat niille tärkeitä.”
Talvella hömötiainen suosii varttuneita havupuuvaltaisia metsiä. Kesällä se voi viihtyä myös nuoremmissa metsissä, jos niissä on pesäpuiksi soveltuvaa lahoa koivua tai leppää.
Suomen hömötiaiskanta on laskenut nopeasti. Vielä 1950-luvulla hömötiainen oli neljänneksi yleisin lintu, Kumpula kertoo. Vuodesta 2019 se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.
”Linnut, jotka pääsevät pesimään, tuottavat hyviä poikasia, mutta hömötiaisten aikuistalvisäilyvyys on vähentynyt. Ne eivät löydä sopivaa elinpiiriä tai riittävästi ravintoa.”
Kumpula viimeistelee väitöskirjaa metsähakkuiden vaikutuksesta tiaislintujen ekologiaan. Hömötiainen on hänen päätutkimuslajinsa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
