Arvonlisäverovelvollisuus on metsänomistajalle yleensä kannattavaa

Kun metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen, hän maksaa puunmyyntituloistaan verottajalle arvonlisäveron.

Tästä verottajalle maksettavasta alvista metsänomistaja voi vähentää metsätaloutta varten hankkimiinsa tarvikkeisiin, laitteisiin ja palveluihin sisältyneet arvonlisäverot. Hän saa tuotteisiin sisältyneet alvit pääsääntöisesti kokonaan takaisin.

Metsäveroilmoituksen Vähennykset-kohtaan metsänomistaja laskee ostot ilman arvonlisäveroa.

Puun ostaja lisää sovittuun puukauppahintaan alvien osuuden, jonka metsänomistaja maksaa edelleen verottajalle. Arvonlisävero ei siten vaikuta puukaupan loppusummaan, vaan se on niin sanottu läpimenovero, jonka metsänomistajan on muistettava tilittää seuraavan vuoden helmikuussa verottajalle.

Jos metsänomistaja ei ole alv-velvollinen, hän laskee metsäveroilmoituksen vähennyksiin tarvikkeiden ja palvelujen hinnat alveineen. Silloin arvonlisäveron osuus pienentää metsätalouden verotettavan tulon määrää. Tämä etu jää alvin takaisinmaksua pienemmäksi.

Arvonlisävero on ilmoitettava ja maksettava omatoimisesti.

Kun metsänomistajan verokausi on vuosi eikä hän harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa, hänen ei tarvitse jättää arvonlisäveroilmoitusta, jos verovuodelta ei ole ilmoitettavia arvonlisäveroja.

Ensi vuoden alussa arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nousee 20 000 euroon nykyisestä 15 000 eurosta. Tämä tarkoittaa sitä, että metsänomistaja voi tehdä puukauppaa vuodessa 20 000 euroon saakka ilman, että hän on arvonlisäverovelvollinen.

Ensi vuonnakin on hyvä pitää mielessä se, että metsänomistajalle alv-velvollisuus on yleensä kannattavaa. Alv-­velvolliseksi voi myös ilmoittautua itse.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 10/2024.