Hamina luottaa puuenergiaan, Kemi luopuu turpeesta – päästöistään eroon pyrkiviä kuntia on pian sata

Suomen Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Verkostossa on nyt kuntia 93.

MT kysyi neljästä Hinku-kunnasta esimerkkejä rahaa säästävistä ilmastotöistä. Vastauksissa korostui myös uusien työpaikkojen syntyminen vihreiden hankkeiden ympärille.

Moni kunnista, sekä muun muassa niissä toimivista lämpöyrittäjistä, on saanut ilmastotöilleen erilaisia avustuksia ja hankerahoitusta. Mainittuja rahoittajia ovat muun muassa Business Finland, ARA, ympäristöministeriö, Lapin Litto ja elykeskukset.

Takaisinmaksuajat arvioidaan suhteellisen lyhyiksi.

Kemi luopuu turpeesta

Vuonna 2021 käynnistetyn Kemin Energia ja Vesi Oy:n kaukolämpölaitoksen ansiosta kaukolämmön päästöt putosivat kolmannekseen entisestä. Tänä vuonna valmistunee vanhan kaukolämpölaitoksen remontti, jonka jälkeen Kemin kaukolämpö on fossiilitonta, eikä turvetta enää polteta. Pinta-alalla laskettuna noin puolet Kemin kiinteistöistä on kaukolämmön piirissä.

Toinen merkittävä investointi on Pajarinrantaan vuonna 2021 hirrestä valmistunut, energialuokan A päiväkoti, johon siirtyi neljä päiväkotia. Rakennuksen katolla on 320 neliötä aurinkopaneeleja, joiden tuotanto vastaa päiväkodin kesän energiantarvetta. Käytössä on myös ilmalämpöpumppuja.

Kangasalla vihreitä maatiloja

Kaupungin omistaman Kangasalan lämpö Oy:n kaukolämmöstä lähes 90 prosenttia on päästötöntä. Kunnan palvelurakennuksissa hyödynnetään lisäksi lämpöyrittäjien tuottamaa pelletti- ja hakelämpöä. Kaupunki ostaa vain päästötöntä sähköä.

Maataloudessa on runsaasti uusiutuvan energian tuotantoa omaan käyttöön, erityisesti hakelämpöä ja enenevissä määrin aurinkosähköä.

Energiatehokkuusinvestointien takaisinmaksuajat ovat olleet noin 3–10 vuotta.

Seinäjoki vähensi lämmitystä

Tarkenoo iliman palttoota ja rasoja –hankkeessa parannettiin 39 kaupungin kiinteistön energiatehokkuutta pudottamalla huonelämpötiloja automaattisesti 2–3-asteella käyttöaikojen ulkopuolella. Siten kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan vähenevän määrän, joka vastaa 250 omakotitalon lämmityksen päästöjä.

Hankkeesta syntynyt vuotuinen säästöpotentiaali on seuraavalle lämmityskaudelle 1500 megawattituntia, arviolta 100 000 euroa.

Investointien takaisinmaksuajat vaihtelevat helpoimmissa kohteissa 0–2 vuotta ja vaikeimmissa 5–15 vuotta.

Hamina ostaa sahalta lämpöä

Haminassa lämpö tuotetaan 2019 valmistuneella laitoksella, joka polttaa alle 100 kilometrin säteeltä tuotavia puupolttoaineita. Lisäksi kaupunki ostaa lämpöä paikalliselta sahalta, joka tuottaa sen kuorella ja sahausjätteillä.

Kaukolämmön tuotanto on noin 80-prosenttisesti hiilineutraalia ja työllistää merkittävästi. Kaupunki käyttää tuulisähköä.

Kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavissa investoinneissa takaisinmaksuaika on lyhyt. Kiinteistöjen lämmitysmuotojen vaihtamisen takaisinmaksuaika on 3–8 vuotta.

Aurinkosähköjärjestelmien asennukset maksavat itsensä takaisin noin 10 vuodessa.

Investoinneista koituu säästöä useita satoja tuhansia euroja vuodessa.

Hamina on Suomen pienin kaupunki, joka tarjoaa kaupunkipyöriä asukkaiden ja matkailijoiden käyttöön. Tarjolla on myös kaksi kaupunkisoutuvenettä.  Kuva: Kari Salonen