Erilaiset rajoitukset koskevat esimerkiksi taimenen kalastusta. Kuva: Panu Orell
Mitä tehdä, kun pyydystät sairaan tai vahingoittuneen kalan?
Lain mukaan vahingoittunutta kalaa ei saa käyttää ravinnoksi, jos se on suojeltu tai alamittainen.
Vahingoittunutta tai sairasta haukea voi oman harkinnan mukaan käyttää ruuaksi. Kuva: Timo FilpusKalasaaliit vaihtelevat tunnetusti suuresti. Välillä pyydyksestä nousee sairas tai vahingoittunut kala. Sellaisen käsittelyssä on omat sääntönsä.
”Kaloilla on valitettavasti tauteja tai ne voivat olla muuten vahingoittuneita. Merellä kalastamistani hauista jopa 30 prosenttia on saattanut olla sellaisia”, toteaa Janne Rautanen Vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestöstä.
Kalastajan tehtäväksi jää vahingoittuneen tai selvästi kärsivän kalan lopettaminen. Rautasen mukaan kalan voi käyttää ravinnoksi, jos esimerkiksi kasvaimen voi poistaa leikkaamalla.
Kaikkia kaloja se ei kuitenkaan koske.
”Suojeltuja tai ala- tai ylämittaisia kaloja ei saa käyttää ravinnoksi. Jos niitä ei voi päästää takaisin vesistöön, niiden lopettamisesta pitää ilmoittaa poliisille”, kertoo Rautanen.
Periaatteessa kalan lopettamiseen pitäisi pyytää lupa poliisilta ennen toimeen ryhtymistä. Joskus se voi olla hankalaa.
Rautanen tulkitsee lakia niin, että kärsivän kalan voi lopettaa eläinsuojelunäkökohtiin vedoten ja tehdä siitä ilmoituksen jälkikäteen.
”Lopetuspäätökseen vaikuttaa kalan kunto. Kalan nahassa olevat vauriot saattavat parantua melko hyvin kylmissä vesissä”, tietää Rautanen.
Lain mukaan vahingossa saaliiksi saatu pyyntimittojen vastainen tai rauhoitettu kala on laskettava välittömästi takaisin veteen, vaikka se olisi kuollut. Selvästi sairaat kalat Rautanen kuitenkin hautaisi maahan tai lähettäisi tutkittavaksi.
Rajoitusten piirissä ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, taimen, harjus, nieriä, jokirapu sekä mereen laskevassa joessa tai purossa oleva siika. Niiden kalastus on sallittua vain rauhoitusaikojen, pyyntimittojen ja muiden kalastusrajoitusten puitteissa.
Ohjeitta kannattaa noudattaa, sillä esimerkiksi järvilohen korvaussummaksi vahvistettiin aikanaan 7 510 euroa kalalta.
Eläintautien valvonnasta vastaa Ruokavirasto. Rautasen mukaan sinne lähetetään näytteitä etenkin ravuista. Rapurutto on yksi virastolle ilmoitettava eläintauti.
Muita vesieläinten ilmoitettavia tauteja on esimerkiksi lohikalojen paisetauti.
Tarvittaessa virastosta saa ohjeet näytteiden lähettämiseen. Ensimmäinen askel ilmoitusta vaativasta eläintautiepäilyssä on yhteydenotto kunnan virkaeläinlääkäriin.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
