

Outokumpulainen maanrakennusurakoitsija Ville Kontkanen on erikoistunut rakentamaan jääteitä talvileimikoiden puunkorjuun lisäksi malminetsintään ja rantaruoppauksiin. Kulunut alkutalvi on ollut Itä-Suomessa jäädytysolosuhteiltaan hyvä.
”Meillä on parhaillaan työn alla parin kilometrin mittaisen jäätien teko metsäyhtiölle kolmessa saaressa tehtäviä hakkuita varten ja jääntien tekoon päästiin heti joulukuun alussa”, Kontkanen kertoo.
Ennen jäätietöiden aloittamista luonnonjäätä on oltava vähintään 10 senttiä, jonka jälkeen jäällä on turvallista liikkua mönkijällä ja moottorikelkalla. Ensimmäisessä vaiheessa huolehditaan lumen poistamisesta 20 metrin levyiseltä tielinjalta luonnonjäätymisen edistämiseksi.
”Jään ollessa paljaana luonnonjäätä muodostuu pakkasilla hyvin 30 senttiin asti. Sitten jäätyminen hidastuu ja vedennostaminen jäälle aloitetaan aluksi käsipumpuilla ja jatketaan mönkijän ja traktorin vesityspumpuilla.”
Joulukuussa vettä nostettiin tielinjalle viisi kertaa. Aurauskertoja kertyi sitäkin enemmän. Jäällä olevan lumen sekaan vettä ei kannata nostaa, koska lumi heikentää jään laatua.
”Kuorma-autoauralla jäälle voi mennä vasta sen jälkeen kun jäätä on 40 senttiä. Sen jälkeen auraaminen käy ripeämmin.”

Veden nostamisessa tarvittavat avannot porataan 20 metrin välein ja nostaminen kullakin reiällä kestää kymmenisen minuuttia. Traktorin pyörittämän vesityspumpun teho on kymmeniä kuutioita minuutissa.
”Yhdellä vesityksellä jäätä muodostuu noin viisi senttiä. Vedennostomäärän lisäämisestä ei ole hyötyä, sillä jäänpinnan noustessa vesi karkaa sivuille lumivallien läpi.”
Jäätien molemmille sivustoille muodostetaan lumivallin taakse varatiet ja vastajäädyttämisen avulla vähennetään veden karkaamista lumivallien läpi.
”Jäädytyksen kannalta sellainen parinkymmenen asteen pakkanen on paras keli. Suositeltavaa on, että pakkasta olisi vähintään -15 astetta.”
Vuodenvaihteessa Kontkasen urakoiman jäätien teräsjään vahvuus oli 55 senttiä. Kiristynyt pakkanen loi tammikuussa hyvät puitteet jäänpaksuuden lisäämiseen.
”Silloin kun pakkasta on se parikymmentä astetta, vettä voidaan nostaa jäälle vaikka joka päivä. Ankarammasta pakkasesta ei ole suurta hyötyä, sillä se voi aiheuttaa jään kupruilemista ja halkeilua. Ne kyllä korjaantuvat seuraavien vedennostojen myötä.”
Jäätien hoito jatkuu vielä tavoitteena olevan reilun metrin teräsjään vahvuuden saavuttamisen jälkeen.
”Aurauksen lisäksi tehdään korjausjäädytyksiä puidenajon alkamisen jälkeisinä välipäivinä vielä maaliskuussa.”

Kontkanen on urakoinut maanrakennus- ja jäädytystöitä kymmenisen vuotta pääasiassa Pohjois-Karjalan alueella. Viime vuosiin on sattunut useampikin lauha talvi, mutta yhdenkään jäätien rakentaminen ei ole jäänyt kesken.
”Pisimmällä jäätiellä on ollut mittaa seitsemän kilometriä ja kauimmainen työkohde oli Sotkamossa.”
Polttoaineen hinnan lasku ja hyvät pakkaskelit ovat parantaneet urakoinnin kannattavuutta. Yritys työllistää kesäkaudella kaksi kuljettajaa.
Puunkuljetuksia varten rakennettavien jääteiden lisäksi Kontkanen on erikoistunut jäältä tehtäviin rantojen talviruoppauksiin.
”Rannan ruoppaus voidaan tehdä rakennetulta jäätieltä kaivinkoneen 16 metriä pitkällä puomilla.”
Ennen pohjan kaivamista jää rikotaan ruoppausalueelta kevyemmän telakaivurin routapiikillä.
Poistettavan maamassan kuljetus on talviruoppauksissa helpompaa ponttonilta tehtävään kesäruoppaukseen verrattuna.
Outokumpu
Maanrakennustyöt, kunnallistekniikka, metsän ojitukset ja muokkaukset
Jääteiden rakentaminen ja ylläpito, rantaruoppaukset
Auraukset, vaihtolavavuokraus, kuljetuspalvelut, polttopuunmyynti
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
