Saako erätarkastaja jatkossa sittenkään tutkia metsästäjän reppua? Oikeusoppineet kertovat

Metsähallitus uutisoi vuodenvaihteessa, että erävalvonta tehostuu 1.1.2025 alkaen. Tuolloin metsästyslain ja Metsähallituksen erävalvonnasta annetun lain muutokset tulivat voimaan.

Tiedotteen mukaan Metsähallituksen erätarkastajat ja muut valvontaviranomaiset voivat jatkossa tarkastaa metsästäjän saaliin, pyyntivälineet ja kuljetus- ja varastointitilat, joissa saalista säilytetään.

Tiedote on herättänyt runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa, koska uutisesta saattoi saada kuvan, että jokainen metsästäjä on velvollinen avaamaan reppunsa nyörit sitä pyydettäessä.

Oikeusinformatiikan lehtori Jarmo Kiuru Lapin yliopistosta kritisoi Metsähallituksen uutisointia ja muistuttaa, että länsimaisissa oikeusvaltioissa lainvalvojat eivät voi puuttua kansalaisten elämään ilman asianmukaisia perusteita.

Maa- ja metsätalousministeriön alkuperäinen lakiesitys sisälsi oikeudet repun tarkastukseen ilman syytä. Tämä olisi Kiurun mukaan käytännössä tarkoittanut sitä, että jokaista Metsähallituksen hallinnassa olevilla mailla metsästävää olisi kohdeltu rikollisena. Lakiesitystä korjattiin tämän takia.

”Pääsääntö on, ettei erätarkastaja saa tutkia kenenkään taskuja, laukkuja, reppuja ja mukana olevia tavaroita taikka ajoneuvoa”, Kiuru toteaa.

”Pääsääntö on, ettei erätarkastaja saa tutkia kenenkään taskuja, laukkuja, reppuja”, Jarmo Kiuru toteaa. Kuva: Eija Vallinheimo

Pääsäännöstä on Kiurun mukaan kaksi poikkeusta, kiinniotto henkilöllisyyden selvittämiseksi tai kiinniotto rikoksen jatkamisen estämiseksi. Tällöin erätarkastaja voi tehdä turvallisuustarkastuksen oman ja kiinniotetun turvallisuuden varmistamiseksi.

”Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että metsästäjä, joka esittää henkilöllisyystodistuksen, eikä ole tekemässä rikosta, tulee voida jatkaa matkaa ilman häneen kohdistettuja tarkastuksia. Tämä on pääsääntöinen tilanne. Esimerkiksi kosteikkoalueella erätarkastaja voi tarkastaa lähinnä piipussa ja lippaassa olevat patruunat, mutta taskuille tai reppuun tarkastajalla ei ole asiaa.”

Samaa mieltä on Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen. Laillisen metsästyksen harjoittaminen ei sellaisenaan täytä edellytystä tutkia metsästäjän reppua.

Repun tarkastaminen edellyttää sitä, että tarkastettavaa henkilöä on syytä epäillä luvattomasta pyynnistä, metsästysrikoksesta tai vaikkapa laittoman saaliin kätkemisestä. Tällöin repusta etsitään laitonta saalista tai kiellettyä pyyntivälinettä, jota epäillään käytetyn.

”Poliisilla tai erätarkastajalla täytyy olla esitettävänä toimenpiteen perusteeksi konkreettinen epäily metsästystä koskevien säännösten rikkomisesta”, Tolvanen sanoo ja korostaa, että tilanteessa pitää olla esimerkiksi näyttöä siitä, että riistaeläin on tapettu tai sitä on jäljitetty pyyntitarkoituksessa. Pelkkä virkamiehen ilmoitus tai väite ei aiemman korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen mukaan tähän riitä.

Tolvanen kertoo, että lainmuutos selventää erävalvojien toimivaltuuksia ja on siltä kannalta perusteltu.

”Esimerkiksi puhelinten ja muiden laitteiden haltuunotosta kiinnioton yhteydessä säädetään aivan perustellusti, koska laitteilta saatava näyttö on aika lailla ratkaisevaa erityisesti silloin, kun metsästykseen osallistuu usea henkilö yhteistoimin”, Tolvanen sanoo.

Lainmuutoksella pyritään tehostamaan valvontaa ja tavoitellaan rikoksiin syyllistyneiden kiinnijäämisriskin kasvattamista. Metsähallituksen erävalvonta tarkastaa vuosittain 7 000–10 000 luonnossa liikkujaa.