Lisääntynyt puun käyttö on nostanut puun reaalihintaa tuntuvasti

Puun hinta on noussut viime vuosina reippaasti. Arkihavaintoja tukevat tilastot – nekin, joissa käytetään inflaatiosta puhdistettuja reaalihintoja.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) MT:lle laskeman tilaston mukaan vuoden 2020 tammikuusta tämän vuoden maaliskuuhun kaikkien pystykauppojen reaaliset keskihinnat ovat nousseet kuusi- ja mäntytukilla 18 prosenttia sekä koivutukilla 31 prosenttia.

Kaikkien kuitupuulajien hinnat nousivat samalla jaksolla reaalisesti noin 40 prosenttia.

Nimellishinnoilla laskien korotukset ovat vielä suurempia. Reilussa viidessä vuodessa havutukin hinta on noussut noin 40 prosenttia, koivutukin 56 ja kaikkien kuitupuulajien 67 prosenttia.

Myös Metsäteollisuus ry:n tuoreen katsauksen mukaan sen jäsenten tekemissä pystykaupoissa tukkipuun nimellishinnat ovat nousseet vuoden 2020 alusta noin puolella.

Kuitupuun hinnoissa kehitys on ollut vielä rajumpaa. Kuusikuidun nimellishinta on noussut reilussa viidessä vuodessa 88 prosenttia. Koivu- ja mäntykuidun hinnannousu lähenee 110 prosenttia.

Hintojen nousua selittää kotimaisen puun kysynnän kasvu, joka taas johtuu useasta syystä, Pellervon taloustutkimuksen PTT:n metsäekonomisti Olli Korhonen sanoo.

”Olennaisin on kuitupuun tuonnin väheneminen. Siellä näkyy ulkomaisen puun rajallinen saatavuus. Toisaalta puun käytön odotetaan lisääntyvän, kun metsäteollisuuteen on tullut lisää kapasiteettia.”

”Vuonna 2021 tukin osalta näkyi koronan vaikutus, kun tukkipuuta meni kaupaksi. Sahaus lisääntyi tuolloin selvästi. Sen jälkeen tultiin pari vuotta alaspäin, mutta nythän tukkipuulla on jälleen vahva kysyntä”, Korhonen toteaa.

Puumarkkinat aktivoituivat PTT:n mukaan viime vuoden jälkipuoliskolla, jolloin solmittujen pystykauppojen määrä oli lähes puolet korkeampi kuin vuoden 2023 loppupuoliskolla.

UB Metsän salkunhoitaja Kari Kangas on samoilla linjoilla Korhosen kanssa.

”Meille on valmistunut kaksi isoa, useita miljoonia kuutioita puun käyttöä lisäävää tehdasta. Toinen on Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas, toinen Stora Enson Oulun tehtaan uusi kartonkilinja. Myös sahateollisuus on kasvanut isosti.”

Havutukin nimellinen hintakehitys oli viime vuonna PTT:n katsauksen mukaan nousujohteista myös Ruotsissa, Virossa ja Keski-Euroopan maissa.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten puunostomäärät yksityismetsistä kasvoivat tämän vuoden tammi–maaliskuussa tukilla 15 prosenttia ja kuitupuulla seitsemän prosenttia verrattuna viiden vuoden keskiarvoon.

Jäsenyritykset ostivat alkuvuonna puuta yksityismetsistä kahdeksan miljoonaa kuutiota. Jos määrää verrataan vuoden 2024 tammi–maaliskuuhun, määrä kasvoi yhdeksän prosenttia.

Tammi–maaliskuussa kuusitukista maksettiin keskimäärin 82 euron kantohintaa kuutiolta ja mäntytukista 81 euroa. Koivutukin keskihinta oli puolestaan 66 euroa ja kuitupuulajien keskikantohinta 36 euroa kuutiolta.

Toteutuneiden hintojen vaihteluväli oli kuitenkin suuri.

Kantohintojen vaihtelu johtuu korjattavan puuston kokonaismäärästä, puun laadusta, runkojen koosta, hakkuutavasta, metsä- ja kaukokuljetusmatkasta, maastosta sekä korjuuajankohdasta ja -oloista. Siksi puun hinta voi vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla, Metsäteollisuus valottaa katsauksessaan.

Luken mukaan Suomessa hakattiin koko vuonna 2024 noin 74 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta metsäteollisuuden tarpeisiin ja energian tuotantoon. Luvussa on mukana myös metsänomistajien oma käyttö ja polttopuu.

Tuoreimman arvion mukaan suurin kestävä runkopuun hakkuukertymä olisi noin 80 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan Suomen puusto kasvaa 103 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Aika ajoin ilmaan nousee kysymys, riittääkö kotimaasta tarpeeksi puuta metsäteollisuudelle.

”En lähtisi tänne enää uutta biotuotetehdasta rakentamaan”, Kangas muotoilee.

”Emme silti ole kriisirajalla puun käytössä. Mutta nyt pitää panostaa jalostusasteen nostoon. Niukkuus voi olla myös hyvä asia, se synnyttää innovaatioita.”

Entä miltä metsä näyttää sijoitusmuotona viime vuosien lukujen perusteella?

”Metsän merkitys on korostunut. Aloitimme institutionaalisen metsäsijoittamisen vuonna 2015. Silloin metsä oli vaihtoehto korkosijoituksille, joista ei saanut tuottoa. Kriisien tultua ja inflaation lähtiessä nousuun metsä toimi inflaatiosuojana. Metsä on ollut sijoittajalle turvasatama”, Kangas luonnehtii.

Puun reaalihintoja voi tarkastella myös MT:n metsäpalvelusta.