Heikki Rytkönen tekee jokaiselle tukille sahaussuunnitelman. Männyn tyviläpimitat lähtevät tällä sahalla noin 55 sentistä ylöspäin. Kuva: Mikko NikkinenSavitaipaleOngelmapuut arvotuotteiksi
Savitaipalelainen Finnstamm oy jalostaa järeitä tyvitukkeja erikoistuotteiksi. Kasvumahdollisuuksia olisi ylijäreän kuusen hyödyntämisessä.Tilaajalle”Yhdestä tyvitukista saa ison skaalan tuotteita: harjanvarsiaihioita, läpisaheita puusepänteollisuudelle, metalliteollisuuden kuormausalustoja, järeitä pelkkahirsiä, lahonkestäviä sydänpuutavaroita, radiaalisahattuja ja oksattomia lattialautoja, ikkunakantteleita, design-huonekalujen sekä perinneikkunoiden aihioita”, luettelee Heikki Rytkönen.
”Olen verrannut meidän sahaustoimintaamme lihan leikkaamiseksi tai kalan fileoimiseksi, sillä jokainen tukki saa yksilöllisen käsittelyn.”
Tukkipöydällä lepää järkälemäisiä männyntyviä, jotka saksalaisvalmisteinen Serra-vannesaha siivuttaa tuppilankuiksi. Lopullisen muotonsa tuotteet saavat viereisellä Laimetin pyörösahalinjalla.
Finnstammin sahaamat tukit ovat lähes kokonaan peräisin suurilta metsäteollisuusyrityksiltä, jotka eivät pysty käsittelemään tukkeja niiden liian suuren järeyden tai puun sisään jääneen metallin vuoksi.
Rytkönen sanoo olevansa kiitollinen suomalaiselle metsäteollisuudelle, että se mahdollistaa tällä tavoin maaseudun yrittäjyyttä.
Mäntytukkien tyviläpimitat Finnstammilla lähtevät noin 55 sentistä ylöspäin. Kuusen tyvet ovat vielä järeämpiä.
Rytkösen ja hänen vaimonsa Kaisa Rytkösen perustama Finnstamm oy on jalostanut suuria tyvitukkeja erikoistuotteiksi yli 30 vuoden ajan.
Järeä männyn tyvitukki on kuorittu ja kulkee seuraavaksi sahattavaksi. Kuva: Mikko NikkinenRytköset valmistuivat metsätalousinsinööreiksi kesken syvimmän laman 1990-luvulla. Ensimmäinen työpaikka löytyi Savitaipaleelta metsäveroluokituksia tekevässä Karelsilva Oy:ssä, mutta tuleva verojärjestelmän muutos oli viemässä työt alta.
Pariskunta päätyi perustamaan oman sahan, joka pystyisi jalostamaan teollisuuden sivuvirtoja kuten ylisuurta ja metallipitoista puuta.
Idean lisäksi pohjana oli puualan yrittäjyyskurssi ja työkokemusta sahateollisuudesta. Alusta asti tuotantoa suunnattiin myös vientiin.
Muutaman vuoden kuluessa kannattavan toiminnan raamit löytyivät, ja ne ovat pysyneet suunnilleen samoina siitä lähtien.
Lähes kaikki tukit ovat peräisin suurilta metsäteollisuusyrityksiltä, joiden laitteille puut ovat liian suuria tai aiheuttavat ongelmia niiden sisältämän metallin takia. Kuva: Mikko NikkinenMT vieraili Finnstammilla viimeksi 20 vuotta sitten. Myös silloin sahalla oli neljä ulkopuolista työntekijää.
Noista ajoista sahausmäärä on lähes kaksinkertaistunut ja liikevaihto kolminkertaistunut noin 1,4 miljoonaan euroon. Viennin osuus on hieman laskenut alle puoleen liikevaihdosta. Tukkia sahataan nyt noin 5 000–7 000 kuutiometriä vuodessa.
Kasvava osa puusta ostetaan raakasahattuna.
”Olemme vähentäneet tukin kuljettamista pitkiä matkoja ostamalla niiden sahaamiseen ammattitaitoista rahtisahauspalvelua lähtöpaikan läheltä.”
Aluksi tukit sahataan raakalankuiksi vannesahalla. Sahausvuorossa on Mika Rutanen. Kuva: Mikko NikkinenRytkönen hankkii pienen määrän puuta suoraan metsänomistajilta. Tarkkaa kuutiohintaa erikoistyvelle hän ei kerro, mutta se on selvästi korkeampi kuin tavallisen mäntytukin, satasen paremmalla puolella.
”Laatu ja hinta kulkevat käsi kädessä.”
Rytkösen mukaan parhaat laatutyvet ovat peräisin siemenpuualueilta, joissa ylispuiden poisto on päässyt viivästymään.
”Hakkuu on mahdollista tehdä ensimmäisen harvennuksen yhteydessä, jolloin ajourat voisi suunnitella mahdollisuuksien mukaan siemenpuiden kohdalle ja aukkoja ei pääsisi syntymään niiden poistossa."
Vannesahalta lankut päätyvät pyörösahalinjalle jatkojalostettavaksi. Kuva: Mikko NikkinenRytkösen puheessa toistuu sana kiertotalous. Sekä puusta että laitteista otetaan kaikki irti koko pitkän elinkaaren ajalta, materiaalia säästäen.
Finnstamm kelpuuttaa sahaukseen metallia, kuten nauloja tai piikkilankaa sisältäviä tukkeja. Metallia sisältävä kohta paikannetaan metallinpaljastimella, käydään miinaharavalla läpi, kaivetaan metalli sorkkaraudalla tai moottorisahalla pois ja ajetaan uudestaan metallipaljastimen läpi.
Koneiden huoltamisessa ja tuunauksessa isoille tukeille sopiviksi ammattitaitoinen ja oppivainen henkilökunta on ollut korvaamatonta. Samoin naapuruston muista yrityksistä löytyy osaamista, joka mahdollistaa vanhan korjaamisen uuden ostamisen sijaan.
”Alusta asti oli selvää, että sopivia laitteita ei saa valmiina. Olemme joutuneet vahvistamaan ja nopeuttamaan tavanomaista, keveää sahakalustoa ja rakentaneet hydraulisia apuvälineitä esimerkiksi läpisaheiden kääntämiseen ja pöydän yli viemiseen.”
Kari Neuvonen rimoittaa valmista sahatavaraa, Italiaan menevää ikkunakanttelia. Kuva: Mikko NikkinenMonet tuotteistakin noudattavat kiertotalousfilosofiaa. Esimerkiksi radiaalisahatut lankut, joissa vuosilustot asettuvat noin 45–90 asteen kulmaan, ovat lattiassa kestävämpiä ja kutistuvat vähemmän perinteiseen tangentin suuntaiseen sahaukseen verrattuna.
”Nämä eivät ole uusia keksintöjä. Olen nähnyt jo nuorena miehenä radiaalisahattuja lattialautoja vanhoissa rakennuksissa. Ennen oli enemmän niukkuutta, joka opetti ihmiset kekseliäämmiksi ja se mitä rakennettiin, tehtiin kestämään.”
Osa Finnstammin valmistamasta tavarasta on päätynyt arvopaikoille: Esimerkiksi Amos Rex -museon, Olympiastadionin liikuntasalin ja Kiihtelysvaaran kirkon lattioihin ja erilaisiin Museoviraston suojelemiin rakennuksiin. Tänä syksynä Finnstammin puuta asennetaan Oulun torinrannan uusiin kävelytasanteisiin Destian työmaalla.
Finnstammin puuta päätyy tänä syksynä Oulun torinrannan kävelyalueelle. Kuva: Timo HeikkalaRytkösen mukaan erikoistuotteiden kysyntä on pysynyt tasaisena rakentamisen yleisestä taantumisesta huolimatta.
”Olen ilolla huomannut, että Suomeenkin on tullut uusia, nuoria puuseppäyrittäjiä.”
”Olen päässyt puukuplaan ja poistun sieltä jalat edellä.”
Kuusen osuus on tällä hetkellä noin viidennes Finnstammin sahausmäärästä. Järeän kuusen hyödyntämisessä Rytkönen näkee yrityksen kasvupotentiaalin, sillä männyntyviä ei tule määräänsä enempää.
”Esimerkiksi Italiaan menisi enemmän tavaraa kuin pystymme toimittamaan.”
Rytkösellä on kehittelyssä esimerkiksi järeästä kuusesta radiaalisahattu lattialankku. Yleensä radiaalisahaus johtaa siihen, että lankuista tulee suhteellisen kapeita. Kuusen suuri järeys mahdollistaa sekä erikoisen sahaustavan että leveyden.
Yrittäjä viihtyy selvästi valitsemallaan tiellä.
”Olen päässyt puukuplaan, ja poistun sieltä jalat edellä.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
