Pohjola Vakuutus varoittaa: Hyönteistuhot saatetaan rajata pois metsävakuutusten korvausten piiristä

Lähestymme tilastollisesti vuoden tuhoisimpien mahdollisten myrskyjen aikaa. Lähes neljännes myrskyvahinkojen korvauksista johtuu Pohjola Vakuutuksen mukaan kesäkuun myrskyistä.

Viime vuosien vahingollisimpiin lukeutuva vuoden 2021 Paula-myrsky ajoittui juhannukseen. Paula pyyhkäisi yli Pohjois-Pohjanmaan ja osui etenkin Ouluun, Pudasjärvelle, Taivalkoskelle ja Kuusamoon.

Metsävahingot ovat rahallisesti isoimpia myrskyn aiheuttamia vahinkoja. Rakennusten vauriot ja tulvavahingot jäävät selvästi pienemmiksi.

Pohjola Vakuutus ennustaa sään ääri-ilmiöiden ja metsävahinkojen lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä.

Ilmatieteenlaitoksen tietojen mukaan myrskypäiviä (tuuli yli 21 metriä sekunnissa) oli vuosina 2006–2022 keskimäärin 28. Viimeisten viiden vuoden aikana keskiarvo on hiponut 31:tä.

Ilmastovaikutukset ovat monitahoisia: Tuulituhojen riski kasvaa roudan vähetessä. Sateet heikentävät puun juurien pitoa. Talvisateet kasvattavat tykkylumen painoa. Kuivat kesät lisäävät metsäpalojen ja hyönteistuhojen riskiä.

”Maksoimme ensimmäistä kertaa yli miljoona euroa korvauksia hyönteisvahingoista vuonna 2022”, Pohjolan omaisuuskorvauspalveluiden johtaja Markus Uimonen kertoo.

Hän vertaa tapahtunutta Ruotsiin, jossa kirjanpainaja tuhosi viime vuonna 5 miljoonaa kuutiometriä metsää. Hänestä 3 miljoonan kuution kirjanpainajatuho voi olla mahdollinen Suomessa jo lähivuosina.

”Sellaisen korvaukset olisivat noin 10–15 miljoonan euron luokkaa”, hän arvioi.

Aila-myrsky raivosi 17.9.2020. Verkkourakointiyhtiö Raveran vikapapartio raivasi sähkölinjaa Raippaluodossa. Kuva: Johannes Tervo

Viimeisten kymmenen vuoden aikana Pohjola korvasi maakunnista eniten myrskyvahinkoja Pohjois-Savossa (16 %), Etelä-Savossa (11 %) ja Keski-Suomessa (10 %). Myös euromääräisesti eniten korvauksia maksettiin Pohjois-Savossa, toiseksi eniten Keski-Suomessa ja kolmanneksi eniten Kainuussa.

Myrskyt aiheuttivat Pohjolan korvaamista metsävahingoista kappalemääräisesti 73 prosenttia ja euromääräisesti 53 prosenttia. Lumivahinkoja oli kappalemääräisesti 16 prosenttia ja euromääräisesti 34 prosenttia. Hyönteisvahinkojen osuus tapahtumittain oli 7 prosenttia ja euroissa 8 prosenttia.

Jyrsijä- ja palovahingot olivat huomattavasti vähäisempiä 1–2 prosentin osuudella kumpikin. Hirvien, kauriiden ja sienitautien aiheuttamat vahingot jäivät prosentin kymmenyksiin.

Uimonen kertoo Pohjola Vakuutuksen seuraavan metsätuhojen lisääntymistä tarkalla katseella. Hyönteisistä tarkimman silmälläpidon alla on kirjanpainaja.

”Hyönteistuhot ovat ilmiö, joka tulee jossain vaiheessa pohdittavaksi, että rajattaisiinko ne vakuutusturvan ulkopuolelle. Näin on joissakin maissa tehty. Tämä riski suomalaisten on hyvä tiedostaa”, Uimonen pohjustaa.

Joulukuun myrskytuhoja Vammalasta vuonna 2011. Kuva: Kari Salonen

Suomalaiset ovat varautuneet tuhoihin hyvin, sillä metsänomistajat ovat Pohjolan mukaan vakuuttaneet metsiään kiitettävästi.

Metsävakuutusten ottaminen on lisääntynyt Pohjolalla kymmenessä vuodessa kappalemääräisesti 41 prosenttia ja metsähehtaareina noin 80 prosenttia.

Metsävakuutusturvan kattavuus on Suomessa poikkeuksellisen laaja.

"Esimerkiksi Saksassa metsiä vakuutetaan vain paloilta. Ruotsissa vakuutuskorvauksille on määritelty katto. Meillä ei vielä tällaisia rajoituksia ole”, Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtaja Vesa Aho toteaa.

Suomalaiset vakuutuksenottajat joutuvat Ahon mukaan kantamaan osaltaan myös globaalia vastuuta ilmastonmuutoksen aiheuttamista tuhoista. Vakuutusyhtiöt tasaavat riskejä maailmanlaajuisesti jälleenvakuutuksin.

”Esimerkiksi lisääntyneet hurrikaanit peilautuvat jälleenvakuutusten hintoihin ja valuvat edelleen vakuutusten hintoihin Suomessa. Tarkkaa rahallista vaikutusta on kuitenkin mahdoton määritellä”, Aho sanoo.