Metsien lisäsuojelu lisää avohakkuupainetta jäljelle jäävissä talousmetsissä

EU:n monimuotoisuustavoitteiden toteuttaminen voi käydä kalliiksi Suomelle. Lisäsuojelu kasvattaa myös avohakkuupainetta jäljelle jäävissä talousmetsissä.

EU:n vuoteen 2030 ulottuvaan biodiversiteettistrategiaan kuuluu 30 prosentin suojelutavoite, joka kattaa kaikki elinympäristöt. Se edellyttää luonnon suojelun ja ennallistamisen tehostamista.

Suojelun lisäys tarkoittaisi avohakkuiden lisäystä jäljellä olevissa talousmetsissä, mikäli nykyisistä hakkuutasoista halutaan pitää kiinni. Harvennus- ja poimintahakkuisiin siirtyminen taas nostaisi kustannuksia.

”Puuston kasvuun on haastavaa saada merkittävää lisäystä lähi vuosikymmeninä”, toteaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja Antti Asikainen.

EU:n tavoitteen käytännön toteutus on vasta aluillaan. Edes yksittäisille jäsenmaille jyvitettävät osuudet eivät ole vielä selvillä. Myös erilaisten käsitteiden tulkinta on epäselvää.

Erilaisten tulkintojen takia esimerkiksi suojelualojen vertailu on vaikeaa. Se kuitenkin tiedetään, että Suomessa metsistä on suojeltu noin 13 prosenttia.

Muihin maihin verrattuna Suomessa metsämaalla on myös suhteellisen paljon puuntuotannon rajoituksia. Rajoitetusti puunhankintaan käytettävissä olevat metsät ovat kuitenkin pääsääntöisesti vähäpuustoisia.

Jos puuntuotannon rajoitukset lisääntyvät, uudet rajoitetut kohteet ovat todennäköisesti aiempaa puustoisempia. Se vaikuttaa voimakkaasti metsien käyttöön, todetaan tiedepaneelin tuoreessa raportissa.

Puunkorjuun painopisteen siirtyminen harvennusleimikoihin ja poimintahakkuisiin lisää korjuukustannuksia. Kuva: Johannes Tervo

Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan metsä- ja kitumaiden noin 5 prosentin lisäsuojelu lisäisi uudistushakkuita talousmetsissä, minkä seurauksena nuorten metsien kokonaispinta-ala kasvaisi.

Jos lisäsuojelu toteutetaan tiukkana suojeluna, vanhoissa metsissä olevan puuston tilavuus kasvaa. Vastaavasti suojelun aiheuttama hakkuupaine kohdistuu suojelun ulkopuolisiin vanhempiin metsiin.

Suojelun taloudellisten vaikutusten arvioissa haarukka on laaja. Pelkästään korjuukustannusten nousuksi on arvioitu 28–117 miljoonaa euroa.

Kustannukset nousevat, jos korjuun painopiste siirtyy poimintahakkuisiin ja vähemmän järeisiin leimikoihin.

Tiukan lisäsuojelun arvonlisäystä alentava vaikutuksen on arvioitu olevan 200–800 euroa lisäsuojeltua hehtaaria kohti vuodessa. Lopputulos riippuu suojelun toteutuksesta, tarkastelujaksosta ja laskentamenetelmästä, raportissa todetaan.