• Onko vajaan kolmen tonnin vuosittainen lainanhyvitys riittävä houkute muuttaa maalle? ”Jos muuten elämäntilanne sen sallii, niin kyllä syrjäseutukin houkuttelee”

    Lainanhyvitystä tärkeämpää on se, että asiat ovat kotipaikkakunnalla muuten kunnossa, arvioi opiskelija.
    Viikissä opiskelevaa Aleksi Flyktmania maallemuutto kiinnostaisi ilmankin opintolainan hyvitystä, mutta hyvitys voisi kyllä vaikuttaa paikan valintaan.
    Viikissä opiskelevaa Aleksi Flyktmania maallemuutto kiinnostaisi ilmankin opintolainan hyvitystä, mutta hyvitys voisi kyllä vaikuttaa paikan valintaan. Kuva: Vesa Laitinen
    Metsä|Koulutus
    6.9.202222:00
    Hermanni Härkönen

    Metsätieteitä opiskeleva Aleksi Flyktman pitää alueellista opintolainanhyvitystä mukavana lisänä maalle muuttavalle ammattilaiselle, mutta pienenä porkkanana jos kyseessä olisi ainoa syy muuttaa syrjäseuduille.

    ”Ainakin metsäalaa opiskelevalle tämä voi olla ihan hyvä lisä. Noilla paikkakunnilla olisi alan töitäkin, niin tuki voisi jopa vaakakupissa vähän painaakin”, Flyktman arvioi.

    Hän kuitenkin epäilee, että vastavalmistuneiden ammattilaisten maallemuuton edessä voi olla monia esteitä, vaikke halua löytyisikin.

    ”Ei se välttämättä ole realistinen vaihtoehto. Jos on esimerkiksi puoliso joka ei löydä töitä, ei runsaan kahdeksan tuhannen euron tuki varmaankan paina kovin paljoa.”

    Flyktman itse on kotoisin Keski-Suomen Uuraisilta, mutta opiskelee parhaillaan Helsingin Viikissä. Valmistumisen jälkeen haaveissa olisi muutto takaisin maaseudulle.

    ”Harrastukset on semmoiset. Metsästys- ja kalastusmahdollisuudet on maaseudulla paremmat”, Flyktman naurahtaa.

    Paikan suhteen ei mitään ole lyöty lukkoon. Joku opintolainanhyvityksen kokeilun 25 paikkakunnastakin voisi siis kiinnostaa.

    ”Jos muuten elämäntilanne sen sallii, niin kyllä syrjäseutukin houkuttelee.”

    Lainanhyvitystä tärkeämpää Flyktmanin mukaan onkin se, että muut elämän edellytykset paikkakunnalla olisivat kunnossa.

    ”Ei se tuki kuitenkaan niin suuri ole. Käytännössä tuki hupenee äkkiä jo siihen, että hankkii oman auton, joka on syrjäseudulla eläessä käytännössä pakollinen.”

    Kahden tasavahvan vaihtoehdon välillä valittaessa toisesta asuinkunnasta saatava etuus voisi kuitenkin olla ratkaiseva tekijä.

    ”Onhan siinä listalla moniakin ihan kohtuullisten kulkuyhteyksien päässä sijaitsevia kuntia, itse voisin harkita muuttoa vaikka Kuusamoon tai Kemijärvelle ihan hyvin”, Flyktman arvioi.

    Lisää aiheesta
    • Idyllisistä maisemistaan huolimatta maaseudulle tuskin saadaan riittävästi lääkäreitä lainanhyvityksistä huolimatta.

      Koulutus | Pelastuuko maaseutu ja kuihtuuko metropoli? ‒ Alueellinen opintolainan hyvitys kuumentaa tunteita, vaikka vasta kokeiluvaihe on alkamassa

    • Kokeilu hyvittäisi opintolainaa korkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka muuttavat harvaan asutulle maaseudulle. Kuvituskuva.

      Politiikka | Eteneekö alueellinen opintolainan hyvitys? - kokeiluun varattu rahaa VM:n budjettiesityksessä

    • Koulutus | Alueellinen opintolainanhyvitys alkaa varovasti ‒ alkuvaiheessa tukeen oikeutetut arvotaan

    • Koronapandemia siirsi suuren osan opinnoista luentosaleista verkkoon, mutta korona-aikanakin 15–24-vuotiaiden tulomuutto korkeakoulukaupunkeihin on kasvanut.

      Koulutus | Korkeakouluopiskelijat hakeutuvat toistensa luokse, vaikka opinnot olisivat etänä

    Artikkelin aiheet
    opintolainanhyvitys
    maallemuutto
    Aleksi Flyktman
    maaseutu
    opiskelijat
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle