Ensi vuonna tehdään luontodirektiivin mukainen suojelutason arviointi karhulle. Kuva: Markku Vuorikari
Ministeri Essayah uskoo suurpetopolitiikan suunnanmuutokseen EU-tasolla: ”Luotan, että komissio löytää etenemisreitin”
Suden suojelutasoa lieventävä esitys nytkähti EU:ssa eteenpäin viime viikolla. Maa- metsätalousministeriö on luottavainen, että suurpetopolitiikan suunta on muuttumassa.Tilaajalle
Essayah on tyytyväinen, että EU:n jäsenmaiden kesken löytyi ymmärrystä suden suojelun lievennystarpeelle. Kuva: Jaana KankaanpääMaa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) pitää erittäin merkittävänä, että jäsenmaiden määräenemmistö osoitti viime viikolla tukensa suden liitesiirrolle Bernin sopimuksessa. Suurin osa EU-maista kannatti Euroopan komission ehdotusta susien suojeluaseman alentamisesta.
Muutos on hänen mukaansa ensimmäinen askel myös luontodirektiivin liitteiden muuttamiseksi. Muutosprosessi on kuitenkin pitkä ja siinä on monta vaihetta.
Essayah on tyytyväinen siitä, että jäsenmaiden kesken löytyi ymmärrystä suden sosiaalisesti kestävän kannanhoidon mahdollistamiseksi.
”Teimme vaikuttamistyötä todella aktiivisesti ja aivan viime metreille asti. Bernin sopimuksen liitemuutosten jälkeen prosessi on vahvasti komission vastuulla. Luotan, että työnsä aloittava komissio löytää etenemisreitin, jolla asia saadaan vietyä päätökseen”, Essayah kommentoi.
Luontodirektiivin liitteitä ei ole aiemmin muutettu, ja se ainakin toistaiseksi vaatii kaikkien maiden yksimielisyyden. Essayahin mielestä on kuitenkin täysin mahdollista, että komissio tässä yhteydessä jouhevoittaa liitesiirtoprosessia.
”Aiemmin suojelutason arviointiraportointien perusteella ei ole ryhdytty toimiin, mutta toivon, että päätös suden liitesiirrosta Bernin sopimuksessa kertoo politiikan suunnan muuttumisesta myös tältä osin”, Essayah toteaa.
”Päätös suden liitesiirrosta Bernin sopimuksessa kertoo politiikan suunnan muuttumisesta myös tältä osin.” Sari Essayah
Vaikka suden suojelu höllentyisi, vaatimus suotuisan suojelutason säilyttämisestä pysyy ennallaan. Tämä vaatii susikannan tarkkaa seuraamista.
Suomi on pitänyt EU:ssa esillä myös karhun liitemuutoksen tarvetta. Suomi nosti asian esiin viime tammikuun maatalous- ja kalastusneuvostossa.
”Ensi vuonna tehdään luontodirektiivin mukainen suojelutason arviointi myös karhun osalta, ja sen perusteella komissiolla on mahdollisuus ja myös velvollisuus tarkastella liitteitä”, Essayah kertoo.
”Näin esimerkiksi karhun vahvistuneet kannat voitaisiin paremmin ottaa huomioon. Karhukanta on Suomessa suotuisan suojelun tasolla”, hän jatkaa.
Suomen oman suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjä pohtivan asiantuntijatyöryhmän toimikausi päättyy lokakuun puolivälissä. Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotuksia suurpetojen kantojen arviointia ja hoitamista koskevan hallinnon ja käytännön toiminnan kehittämiseksi.
Työryhmän työ on Essayahin mukaan edennyt suunnitellusti ja työskentely on juuri nyt hyvin aktiivisessa vaiheessa.
”Seuraan tiiviisti asiantuntijatyöryhmän työtä ohjausryhmän kautta. Nyt syksyllä työskentely on keskittynyt kannanhoidollisen metsästyksen kysymyksiin ja muun muassa Ruotsin käytäntöjen arviointiin ja sovellettavuuteen Suomen kontekstissa.”
Essayah muistuttaa, että ensimmäiset tulokset työryhmän työstä saatiin jo viime kesänä, kun uusi asetus astui voimaan ja suurpetojen vahinkoperusteisia poikkeuslupakäytäntöjä sujuvoittavat muutokset hyväksyttiin. Asetuksen toimivuutta on päästy jo testaamaan.
”Joitakin myönteisiä terveisiä olen jo asetuksen toimivuudesta saanutkin, mutta tarkempaa analyysiä ei ole vielä tehty.”
Suurpetoasia on esillä keskiviikon MT-live-verkkolähetyksessä, jossa vieraana on Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola kello 13.00.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
