Yli 55-vuotiaista päätoimisista koneyrittäjistä lähes puolet tavoittelee sukupolvenvaihdosta, kun nykyinen yrittäjä luopuu päävastuusta yrityksessä.
Tieto ilmenee Suomen metsäkeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteisessä hankkeessa toteutetussa tutkimuksesta.
Sukupolvenvaihdosta toivovien prosenttiosuus oli nyt tehdyssä tutkimuksessa huomattavasti suurempi kuin vuoden 2021 Omistajanvaihdosbarometrissa.
Myös suhtautuminen yrityksen myyntiin ulkopuoliselle oli muuttunut. Tuoreen tutkimuksen mukaan koneyrittäjistä vain noin joka viides olisi myymässä ulkopuoliselle, kun aiemmin myyntiä perheen ulkopuolelle tavoitteli 44 prosenttia.
”Yrityksissä on liikevaihtoa ja henkilöstöä, ja toimialalla tulevaisuutta.”
Yritysvälittäjän silmin koneyrityksissä on hyvät lähtökohdat omistajanvaihdokselle, kertoi yritysten omistajanvaihdoksiin erikoistunut asiantuntija Juha Tall Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.
”Yrityksissä on liikevaihtoa ja henkilöstöä, ja toimialalla tulevaisuutta”, Tall listaa.
Myös koneyrityksissä yleinen osakeyhtiömuoto antaa paljon vaihtoehtoja omistajanvaihdoksen toteuttamiseen.
Yksi haasteista on se, että omistajanvaihdoksen suunnittelu unohtuu usein.
”On kyseessä sitten sukupolvenvaihdos tai myynti ulkopuolelle, asian mietinnästä seuraa aina hyvää. Tällaisten yritysten myyntikunto esimerkiksi pysyy parempana.”
”Suunnittelu kannattaa aloittaa mieluimmin ajoissa kuin myöhään”, hän muistutti.
Mikäli sukupolvenvaihdos ei näytä omassa yrityksessä mahdolliselta, Tall rohkaisee miettimään myös muita vaihtoehtoja. Noin viidennes vastaajista on kiinnostuneita yrityksen ostamisesta.
Alalla kyllä toimii myös naisia, mutta he eivät usein ole yrityksissä pääroolissa.
Kyselyn tuloksissa Tall yllättyi siitä, että vastaajista vain alle kaksi prosenttia oli naisia. ”Alaa olisi tarpeen tehdä houkuttelevammaksi myös naisille”, hän toteaa.
Samalla Tall muistuttaa, että alalla kyllä toimii myös naisia, mutta he eivät usein ole yrityksissä pääroolissa.
Koneyritykset ovat maaseudun elinvoiman kannalta olennaisia ja sopivat hyvin maaseudulle. Kyselyyn tuli paljon vastauksia etenkin Etelä-Pohjanmaalta, Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta, Tall kertoo.
Koneyrittäjyyden näkymiä pidetään vastausten perusteella melko vakaina.
Kyselyn tuloksissa nousivat esiin myös yrittäjien kokemat haasteet kannattavuudessa.
Vastaajien mukaan alan yritysten kehittymistä rajoittaa tällä hetkellä merkittävästi kohonnut kustannustaso. Kolme neljästä päätoimisista koneyrittäjistä pitää kustannustasoa merkittävänä tai erittäin merkittävänä kehittymisen esteenä, tuloksista ilmenee.
”Kun joudutaan painimaan kannattavuuden kanssa, uusien asiakkaiden etsiminen jää helposti heikommalle”, Tall toteaa.
Koneyrittäjyyden näkymiä pidetään silti vastausten perusteella melko vakaina. Henkilöstön määrän uskotaan säilyvän nykyisellään ja liikevaihto toimialan yrityksissä näyttäisi hieman kasvavan.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
