Näin käy kalastonhoitomaksuista kerätyille varoille

Kalastonhoitomaksun yläikärajan noston yhteydessä eduskunta edellytti maa- ja metsätalousministeriötä antamaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvityksen kalastonhoitomaksuvarojen käytöstä eri käyttötarkoituksiin.

Vesialueen omistajille yleiskalastusoikeuksien käytöstä maksettavat korvaukset ovat keskeinen kalastonhoitomaksuvarojen käyttötarkoitus. Kalatalouden Keskusliitto selvitti näiden niin sanottujen omistajakorvausten käyttöä viime vuodelta.

Selvityksen mukaan kalastettavien kalakantojen, kalastuspaikkojen ja kalavesien ylläpitämiseen ja kehittämiseen omistajakorvauksista ohjautuu vuosittain yhteensä yli 60 prosenttia.

Kala- ja rapuistutukset ovat kaikissa tiedossamme olevissa osakaskuntien rahankäyttöä koskevissa selvityksissä olleet suurin menoerä. Erityisen paljon omistajakorvauksista saaduista rahoista kalaistutuksiin panostavat kalastaja- ja kalastusseurat sekä erilaiset kalavesien hoitoyhdistykset.

Kalatalouden Keskusliiton vertaili tuloksia myös aiempina vuosina tehtyihin selvityksiin. Vertailussa ilmeni, että istutuksiin käytettävä rahoitusosuus vaikuttaa olevan hitaasti vähenemässä. Tämä vastaa nykyisen kalastuslain henkeä siirtyä istutuksista luonnonlisääntymisen edistämiseen. Vastaavasti hallintokulut ovat nousseet.

Omistajakorvausten vähenemistä ja nykyisiä jakoperusteita kritisoitiin kyselyssä vahvasti. Kalatalouden Keskusliiton mukaan omistajakorvausten käytön kehittämiseksi esitettiin osakaskuntien yhdistämisiä.

Kyselyyn saatiin yhteensä 263 vastausta osakaskunnilta, yksityisiltä vesialueilta tai muilta omistajakorvauksia käyttäviltä tahoilta.

Saadut vastaukset edustivat pinta-alaltaan ja saatujen omistajakorvausten perusteella noin 12 prosenttia suurimmasta omistajakorvausten saajaryhmästä, yhteisen vesialueen osakaskunnista. Kyselyyn vastanneilla osakaskunnilla omistajakorvaukset muodostivat neljäsosan kokonaistuloista.